Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Ulla-Maija Forsberg. Kuva: Otso Alasko, Kuvain.

Ulla-Maija Forsberg on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Forsberg toimi aikaisemmalla Kotus-kaudellaan (1984–1998) Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan päätoimittajana.

6.3.2019 11.06
Ulla-Maija Forsberg

Snadi, snäfä, nafti, sniidu

Niukkuutta ilmaisevia sanoja on Stadin slangissa runsaasti.

Stadissa se, että jotain on vähän, tuntuu olevan merkityksellisempää kuin asioiden paljous tai runsaus. Mistä puhe, siitä puute, tai tässä tapauksessa ehkä pikemminkin päinvastoin. Näyttää nimittäin siltä, että niukkuuden ilmaisemiseen slangissa on kehkeytynyt runsaasti sanastoa.

Niukkuus ja tiukkuus näyttävät usein kulkevan käsi kädessä. Nafti on sana, jonka omasta lapsuudestanikin muistan. Itse nafti tarkoittaa niukkaa tai tiukkaa, adverbi naftisti ’(liian) vähän, niukalti’. Se, kuten valtaosa slangisanoista, on peräisin ruotsista, jossa knapp tarkoittaa niukkaa, juuri ja juuri täyttyvää tai riittävää. Äänteellisesti vaikuttaa siltä, että nafti on lainattu ruotsin adverbiaalimuodosta knappt ’niukalti’; perusmuodosta olettaisi laina-asua nappi. Sekin kyllä esiintyy suomessa, tosin jälleen adverbiaalina napin: nipin napin ’juuri ja juuri’.

Lapsia hiekkalaatikolla aikuisen valvonnassa ja pieni polkupyörä. Helsinki, Neljäs linja, 1970. Kuva: Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo.
Lapsia hiekkalaatikolla aikuisen valvonnassa ja pieni polkupyörä. Helsinki, Neljäs linja, 1970. Kuva: Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo.

Snäfä hiippari ottaa snadit?

Toinen niukkuussana sniidu edustaa toisenlaista korvaussääntöä, jossa kn- tai gn-alkua vastaakin stadissa sn-. Sniidulla on myös rinnakkaismuoto kniidu, ja niiden takana on suomenruotsin murteiden saitaa tai kitupiikkiä tarkoittava gnidog.

Ruotsinkielisestä niukkuussanasta snäv on slangiin lainattu sana snäfä, joka stadissa ensi sijassa tarkoittaa pientä. Heikki ja Marjatta Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) snäfä voi olla vaikkapa auto, lodju tai fillari mutta myös ihminen (snäfä karju, snäfä hiippari). Sanakirja antaa myös merkitykset ’vähäinen’ tai ’pieni pala’. Ruotsin sanan snäv perusmerkitys taas on ’niukka, tiukka’.

Entä sitten Stadin klassikko, snadi? Sen adverbimuoto snadisti on pikemminkin positiiviseen vähyyteen viittaava: vähän on parempi kuin ei ollenkaan. Snadin perusmerkitys on tietysti pieni missä tahansa ympäristössä, mutta sillä on myös erikoismerkityksiä: ’lapsi’ (pikkusnadi ’pikkulapsi’) ja Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan ’ryyppy’ (ottaa snadit ’ottaa ryyppy, paukku’). Sniidua ja sen gn-historiaa mietiskellessäni muistin, että 1970-luvulla vallilalainen kuorokaverini Jallu käytti sanasta muotoa gnadi. En ole kuullut sitä kenenkään muun suusta, eikä sitä tunne Paunosten suursanakirjakaan.

Pikkupoikia tiellä Malmilla. Helsinki. 1930- tai 1940-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Pikkupoikia tiellä Malmilla. Helsinki. 1930- tai 1940-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Etymologi salapoliisina

Snadin alkuperän metsästys on hyvä esimerkki etymologisesta salapoliisintyöstä. Slangissa sanan alkukonsonantit vaihtelevat paljon, mutta eivät kuitenkaan aivan villisti. Siis yhtenä osana työtä tarkastellaan alkukonsonantin vaihtelua ja jäljitetään mahdollisia lähtömuotoja. Toinen sääntö on, että sivumerkityksetkin voivat olla tärkeitä, jos ne eivät vaikuta satunnaisilta. Kolmas sääntö on, että todennäköisin tulosuunta sanalle on ruotsi. Vaikka venäläisten sanojen roolista slangissa puhutaan paljon, niitä on määrällisesti ruotsalaisperäisiin verrattuna sniidusti.

Suomalaisperäisiä murresanojakin löytyy jonkin verran, ja ensimmäinen arvaukseni snadin alkuperästä oli pikkulasta tarkoittava murresana natiainen, joka löytyy myös Paunosten slangisanakirjasta. Sekä snadi että natiainen voidaan kuitenkin johtaa ruotsista (sääntö 3), kun muistaa sivumerkitykset (sääntö 2) ja sananalkuisen äänenvaihtelun (sääntö 1), mikä johtaa polun ruotsin sanaan knatte. Sen merkityksiä (Ruotsin akatemian sanakirjan mukaan) ovat ’pieni malja, annos (punssia, konjakkia)’ ja ’pienikokoinen ihminen, pikkupoika’.

Jallu vaikuttaa nykyisin Kokkolassa. Terveisiä sinne!


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele

2.5.2019 12.37
Helanski
skrybätä
Kun hiekkisella pidettiin sneppisskaboja, sanottiin et sneppisauto skrybäs, kun se kaatui radalla. Paunosten Tsennaaks-sanakirjassa ei tätä löydy, mutta sen sijaan löytyy kryyppaa tarkoittamassa pelinapin ryömimistä maassa. Voisikohan pelinapin liike maassa olla vaikuttanut analogisesti peliauton ryömimiseen kaatuessaan radalla. Ruotsin krypa tulee kyllä ekaks mieleen. Saattoi kuulla sanottavan myös, että joku skrybäs prätkällä ja siit tuli vähä asvalttisyyhyy.