"Asiapitoisen" sanaston malli löytynee lähempää. Huomatkaamme, mitä vaikkapa arvoesine, makeinen ja vihannes ovat ruotsiksi.

Eikö "juttu" ole nykyään paljon yleisempi yleisilmaus asialle kuin asialle?

"Asia" lienee merkinnyt alun perin samaa kuin venäjän kielestä lainattu "tavara" ja muuttunut abstraktimmaksi tämän lainauksen myötä. Viron kielen sana "asi" (gen. "asja") tarkoittaa paitsi asiaa myös tavaraa, ja sama koskee germaanisten kielten vastaavia sanoja. Minulle on täysin luontevaa sanoa esim. "kävin hankkimassa muutaman asian huomista työtä varten". Jos jään miettimään tätä ilmausta tarkemmin, kummastelen sitä itsekin, mutta yhtä kaikki käytän sitä arkikielessä.

Englannin ”thing” tarkoittaa esinettä tai asiaa, joten miksi se käännettäisiin asiaksi silloin, kun kyseessä on selvästi tavara? Ei kaikessa kannata olettaa olevan englannin vaikutusta.

Vanhassa kirjasuomessa sanalla ”asia” ei ole konkreettista esineen merkitystä, vaikka merkityksessä on muutoin vaihtelua. Niinpä avauksessa mainituista ilmauksista vain asioiden ostaminen on outoa. Mainostaja on ehkä halunnut välttää sanaa ”tavara” sen jonkinlaisen arkisuuden takia. (Onko turkki ”tavara”? Entä parfyymipullo?) Lisäksi saatetaan tarkoittaa myös aineettomia kohteita kuten palveluja. Hiustenleikkuu, matka ja oikeusapu eivät ole tavaroita, mutta millä yhteisnimellä niitä kutsuisi? Kyse on kuitenkin jostakin, joka voidaan ostaa ja jota ehkä joskus tarvitaankin.