Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

15.3.2017 13.08
Bianca Holmberg

Styroksia ja murresanoja

Finlandismit, käännökset suomesta ruotsiin ja suomenruotsin murteet ovat arkipäivää suomenruotsalaiselle kielenhuoltajalle.

”Miten o-kirjain sanassa polstjärnan pitää ääntää?” ”Entä mitä tarkoittaa ruotsin sana varas lauseessa ögonen varas?”

Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä ovat suomenkieliset asiakkaat kysyneet Kotuksen ruotsin kielen puhelinneuvonnasta. – Tiesithän, että myös suomenkieliset voivat soittaa neuvontaamme ja esittää kaikenlaisia ruotsin yleiskieltä koskevia kysymyksiä.

Puhelinneuvontaamme tulee hyvin monentyyppisiä kielikysymyksiä. Usein esitetään kysymyksiä, jotka koskevat käännöksiä suomesta ruotsiin. Lisäksi kysytään esimerkiksi sanojen muodoista ja prepositioiden käytöstä. Viimeksi kun istuin neuvonnassa, eräs kysyjä esitti oikean klassikkokysymyksen: ”Onko ilmaus större än oss nykyään kieliopillisesti oikein?” Kyllä on. Ennen ainoa hyväksytty muoto oli större än vi, mutta nykyään tämänkaltaisissa ilmauksissa voi käyttää joko perusmuotoa vi tai objektimuotoa oss.

Joskus puhelinneuvontaan tulee myös suomenruotsin murteita koskevia kysymyksiä. Suomenruotsin murteitahan puhutaan länsirannikolla Kokkolasta Kristiinankaupungin eteläpuolelle Siipyyhyn ja etelässä Hangosta Pyhtäälle. Sen lisäksi Ahvenanmaalla ja Turunmaalla puhutaan useita eri murteita. Kerran eräs henkilö halusi tietää, miten pohjalainen murresana herkas (hämmästystä tai kauhistelua ilmaiseva huudahdussana) pitäisi kirjoittaa laulutekstissä (herkas vai härkas). Koska en ole murteiden asiantuntija, pyysin ruotsinkielisten murteiden sanakirjan päätoimittajaa Caroline Sandströmiä vastaamaan. Kysyjä ja Caroline tulivat siihen lopputulokseen, että tässä yhteydessä on parasta kirjoittaa herkas käyttäen e-kirjainta.

Suomenruotsalaisena törmää tietysti myös finlandismeihin, eli sanoihin ja ilmaisuihin, jotka jollain tavalla eroavat ruotsinruotsista. Olen esimerkiksi saanut kysymyksen sanasta styrox (styroksi), jota ruotsissa usein kutsutaan frigolitiksi. Sekä styrox että frigolit ovat alun perin tuotemerkkejä. Ruotsinruotsissa on styrencellplast-nimisestä muovista alettu käyttää sanaa frigolit ja suomenruotsissa sanaa styrox. Tämä kannattaa muistaa, kun kirjoittaa styroksista ruotsiksi. Jotkut finlandismeista tulevat suoraan suomen kielestä, esimerkiksi sana talko, joka tulee sanasta talkoot. Näistä sanoista ja ilmaisuista saa enemmän tietoa Finlandssvensk ordbokista.

Loman viettoa ja grillausta Hankasalmen leirintäalueella (1993). Kuva: Teuvo Kanerva. Museovirasto.
Styroksinen kylmälaukku eväshetken keskiössä.

Ja miten sana polstjärnan sitten äännetäänkään? Svenska språknämndens uttalsordbok kertoo, että pol äännetään /pu:l/. Ja ögonen varas taas tarkoittaa, että ’silmät märkivät’.

Tietoa ruotsinkielisestä kielineuvonnnasta
Ordförrådet
Ordbok över Finlands svenska folkmål
Finlandssvensk ordbok

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja


Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely 2017 / Kundundersökning 2017

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången