Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

18.12.2017 10.31
Ulla Onkamo

Nimien perustelut puntarissa

Yritysten ja viranomaisten nimiä perustellaan toisinaan väittein, joiden todenperäisyys on hatara.

Mirko Hurmerinta kirjoitti Kauppalehdessä 11.11.2017 yritysten julkisuuskuvan parantamiseen liittyvistä, hämmennystä herättävistä nimenvaihdoksista. Hän kummasteli muun muassa VVO:n (Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta) uutta nimeä Kojamo ja Talvivaaran tilalle tullutta Ahtiumia: Miten kojamot eli koiraslohet liittyvät vuokrataloihin? Miten vesiä saastuttanut yritys kehtaa ottaa veden jumalaan viittaavan nimen?

Hurmerinta ei ole yksin ajatustensa kanssa. Uudet nimet kuvaavat toisinaan huonosti kohdettaan. Lisäksi epäselviä nimiä saatetaan perustella sanakääntein, jotka edustavat lähinnä vaihtoehtoista todellisuutta. Asiallisesti, selkeästi ja ymmärrettävästi ilmaistuna: perustelut eivät pidä paikkaansa.

On toki hyvä luoda uudella nimellä positiivisia mielikuvia. Mutta jos kyse on yritysnimen sijaan viranomaisen tai julkisen palvelun nimestä, hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun nimi ei puhu puolestaan, vaan sitä täytyy erikseen selitellä. Tällöin nimi tuskin täyttää hallintolain 9. pykälän vaatimusta asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä.

Milloin nimi yhdistyy ympäristöönsä?

Itäkeskukseen avattiin lokakuussa kauppakeskus Easton Helsinki (työnimenä oli i3, jota käsittelin blogissani i3 = 3 × iik!). Nimeä perusteltiin näin:

Easton on nimenä lyhyt ja ytimekäs. Se istuu sekä suomalaiseen että kansainväliseen puheeseen ja kytkeytyy vahvasti Itä-Helsingin alueeseen. Lisäksi nimeen on helppo liittää sitä sisältöä, jota kaupunkikeskukseemme on tulossa; ruokaa, viihtymistä ja yhdessäoloa modernissa kaupunkiympäristössä.

En ymmärrä, miten ruoka, viihtyminen ja yhdessäolo liittyvät helposti juuri Easton-nimeen, mutta enemmän häiritsee väite, jonka mukaan englanninkielinen sukunimi ja paikannimi kytkeytyy vahvasti Itä-Helsinkiin. Tampereen Tesomalla puolestaan rakenteilla oleva liikekeskus, jonne tulee myös julkisia terveydenhuollon palveluita, sai vastikään nimekseen Westeri. Perustelut kertovat, että ”nimi on nuorten suuhun sopiva ja viittaa Länsi-Tampereeseen”.

Jos jokin paikalliseen alueennimeen sisältyvä sana käännetään vieraalle kielelle (itä on englanniksi east ja länsi west) ja kauppakeskuksen nimi johdetaan käännetystä osasta, on yhteys ympäristöön kovin keinotekoinen ja hatara. Periaatteessa Easton ja Westeri voisivat sijaita Suomessa missä tahansa paikassa, joka sijaitsee jostakin näkökulmasta idässä tai lännessä.

Nimi kytkeytyy ympäristöönsä silloin, kun se ammentaa alueen kulttuurista, historiasta tai perinteisestä nimistöstä ja kunnioittaa lisäksi alueella asuvan väestön äidinkieltä. Helsingissä Itis Itäkeskuksessa ja Lauttis Lauttasaaressa ovat kauppakeskusten niminä jo huomattavasti paremmin alueeseen kytkeytyviä.

Onko -ia-loppuinen nimi moderni?

Pohjois-Karjalassa ammattiopistot ja joukko muita oppilaitoksia yhdistyvät, ja uuden oppilaitoksen nimeksi valittiin nimikilpailun kautta saatujen ehdotusten perusteella Riveria:

Riveria on nimenä lyhyt, tuore, erilainen ja moderni. Se kuvastaa pohjoiskarjalaisuutta vesistöjen ja jokien mielikuvan kautta. Oppilaitoksen ammatillinen koulutus on eläväistä ja jatkuvassa liikkeessä kuten virtaava vesistökin. Nimi luo positiivista mielikuvaa ja on kansainvälisesti helposti ymmärrettävä.

On aika erikoista väittää -ia-loppuista Riveriaa tuoreeksi, erilaiseksi ja moderniksi. Mukalatinankielinen nimityyppi levisi kulovalkean lailla yritysmaailmassa jo 90-luvulla − yli 20 vuotta sitten! Yritysnimistä malli on valitettavasti levinnyt myös julkisten palvelujen nimiin. Oppilaitoksille tämän tyyppisiä nimiä on annettu menneinä vuosina jatkuvasti: on Haaga-Heliaa, Metropoliaa, Luksiaa, Lappiaa, Centriaa, Kareliaa… Sekin perusteluissa ihmetyttää, että Suomen merkittävimmät joet − englannin river tarkoittaa siis jokea − eivät sijaitse Pohjois-Karjalassa.

Perustelut kohdilleen

Onneksi löytyy sellaisiakin uusia nimiä, joilla on järkevät perustelut. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Med Group muutti nimeään lokakuussa, koska se halusi kertoa olevansa suomalainen yhtiö, joka maksaa kaikki verot ja veroluonteiset maksut Suomeen. Palvelujen uudet nimet ovat ONNI ensihoito, ONNI hammas, ONNI hoiva ja ONNI terveys. Perustelu toimii kyllä, mutta valitettavasti suomenkielisten nimien oikeinkirjoitukseen ja käytettävyyteen ei ole muistettu kiinnittää huomiota.

Paremmin nimenmuutoksessa onnistui Kokkolan Energian tytäryhtiö, Kenet-niminen sähköverkkoyhtiö, joka muutti nimensä lokakuussa Kokkolan Energiaverkot Oy:ksi. Nimenmuutosta perusteltiin näin:

Kenet ei koskaan tullut asiakkaillemme, toimialan muille osapuolille eikä sidosryhmillemme tutuksi. Nimeä ei osattu yhdistää Kokkolan Energiaan eikä se kertonut mitään, joten koimme tämän muutoksen olevan tarpeellinen.

Niinpä. Jos uudelle yrityksen, viranomaisen tai palvelun nimelle on tarvetta, kannattaa suosia kuvaavaa nimeä, joka kertoo kohteestaan. Sellaista, joka ottaa myös nimen käyttäjät huomioon eikä juuri perusteluja kaipaa.

ULLA ONKAMO

Ulla Onkamo: i3 = 3 × iik! (Kotus-blogi 17.8.2016)

Kauppalehti 11.11.2017: Äänekäs kevät ja Ahtiumin uljaat koiraslohet 

Helsingin Uutiset 4.11.2016: Itiksen uusi kauppakeskus sai nimen – lauantaina vietetään naapurijuhlia 

Tamperelainen 28.11.2017: ”Vähän oudolta kuulostaa näin yhtäkkiä” – Westeri sai nimen, mutta kahta salaperäistä tulijaa odotetaan vielä 

Karjalainen 12.12.2017: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä muuttaa nimensä Riveriaksi

Markkinointi & Mainonta 25.10.2017: Med Group valmistautuu soteen uuden nimen kera: ”Haluamme kertoa, että olemme suomalainen yhtiö” 

KP24.fi 17.10.2017: Kenet vaihtoi nimensä Kokkolan Energiaverkot Oy:ksi 


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

19.12.2017 11.16
Sanataika
Kiitos kiinnostavasta jutusta! Kokkolan Energiaverkot voisi minun puolestani palkita vuoden parhaasta uudesta nimestä ja nimenmuutosperustelusta; etenkin kohta "eikä se kertonut mitään" on erinomaisen ytimekäs!

Olen monesti säälitellyt nykynuorisoa, joka ei voi nimistä mitenkään päätellä, ollaanko tekemisissä oppilaitoksen, sähköyhtiön, puhelinyhtiön vai pankin kanssa. Ehkä tähän on kuitenkin hiljalleen tulossa muutosta.
19.12.2017 18.11
Samaa mieltä aiheesta
Nämäkin vielä
Todellakin joutuu tuon tuosta ihmettelemään, mitä nimeäjien päässä oikein liikkuu. Tässä pari lisäesimerkkiä: Joitakin vuosia sitten Tampereen kaupungin ateria- puhtauspalveluita tuottavasta liikelaitoksesta tehtiin Tampereen Voimia. https://tampereenvoimia.fi/tampereen-voimia

Ensi vuoden alusta työntekijöiden terveydenhuollosta vastaava Tullinkulman Työterveys muuttaa nimensä Pirteksi. http://www.tullinkulmantyoterveys.fi/uutiset/268-tullinkulman-ty%C3%B6terveydest%C3%A4-tulee-pirte.html

Miksi kummassa selkeä suomen kieli ei tunnu nykyään kelpaavan oikein mhinkään?
20.12.2017 15.00
Vaskilohi
Kiitokset kokkolalaisille valveutuneisuudesta. Yksityiset toimijat ovat yksityisiä toimijoita, mutta minua ärsyttää juurikin oppilaitosten nimien veivaaminen joksikin epädeskriptiiviseksi ja 90-luvulla alkaneeksi a-päätteisten nimien muodin mukaiseksi. Satakunnan Winnovasta meni minulla kauan päätellä, että kyseessä on juurikin entinen ammattikoulu kumppaneineen, niin visusti se varoo logoissaan tms. paljastamasta, että kyse on koulutuslaitoksesta.

Rivieria kuulostaa kyllä joltain kylpylähotellilta.