Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

24.1.2019 10.41
Marianne Laaksonen

Neljännesmiljoonan paikka kysyä, mutta kuka vastasi?

Toimiva kyselytutkimus huomioi kohdeyleisön.

Helsingin Sanomat kertoi torstaina 10. tammikuuta Vantaan kaupungin teettämästä sisäilmakyselystä, jonka toteuttaa Turun yliopiston Satakunta-hanke. Kyselyyn ei ollut saatu riittävästi vastauksia: se lähetettiin kaikille ala- ja yläkoululaisten sekä päiväkotilasten perheille, mutta vain 20 prosenttia päiväkoti-ikäisten perheistä oli vastannut kyselyyn määräaikaan mennessä.

Uutisessa kerrottiin myös, että Vantaan kaupunki ei onnistunut kaikilta osin kyselystä tiedottamisessa, mikä voi selittää alhaista vastausprosenttia. Muutakin meni silti vikaan.

Oletko havainnut sisäilmatekijöitä?

Myös meidän perheemme vastasi kyselyyn. Puutteellista tiedottamista suurempana ongelma pidän sitä, miten kysely on laadittu. Se on aivan liian yksityiskohtainen ja raskas. Perheiltä kysytään esimerkiksi tiettyjen oireiden ilmenemisestä eri ajankohtina. Samat oireita koskevat kysymykset toistuvat useaan kertaan, ja tarvittiin sinniä ja turhautumisen sietokykyä, että saimme kyselyn täytettyä. Mitenhän vastaaminen sujui yläkoululaisilta, jotka täyttivät monimutkaisen kyselyn itsenäisesti koulupäivän aikana?

Kysely on myös tehty ammattilaisen näkökulmasta. Vastaajan pitäisi osata erottaa esimerkiksi eri tyyppiset yskät ja nuhat toisistaan ja muistaa, kuinka monta kertaa tietyn ajanjakson aikana kukin lapsista on mitäkin oiretta tai tautia potenut. Vanhemman pitäisi myös pystyä selvittämään päiväkoti-ikäiseltä lapselta, missä päin päiväkotirakennusta tätä on yskittänyt useimmin ja onko tämä havainnut tiloissa sisäilmatekijöitä.

Ei vain mitä, vaan myös miten

En ole ainoa vantaalainen, jota kyselyn hankaluus harmitti. Paikallisessa Facebookin keskusteluryhmässä kyselyä kommentointiin tärkeäksi ja hyödylliseksi, mutta myös aikaa vieväksi, huonosti tehdyksi, liian pitkäksi ja haasteelliseksi. Jotkin kyselyn kysymyksistä herättivät huvittuneisuutta, kuten tuo edellä mainittu kysymys sisäilmatekijöistä. Aiheellisesti yksi keskustelija epäili kyselyn tulosten luotettavuutta, kun vastaajien pitäisi muun muassa muistaa, kuinka monta flunssaa lapsella oli ollut edellisenä keväänä.    

On harmillista, että kyselyvastauksia ei ollut saatu toivottua määrää, mutta en ole siitä yllättynyt. Vantaan kaupunki satsasi mittavat 250 000 euroa todella tärkeään kyselyyn, jonka tulosten pohjalta on tarkoitus tehdä päätöksiä tarvittavista toimenpiteistä. Valitettavasti kysely toteutettiin niin, että siihen ei osattu, jaksettu tai haluttu vastata.

Hyvän ja luotettavan kyselyn laatiminen ei ole helppoa. Yhtä olennaista kuin on pohtia, mitä perheiltä kyselyssä kysytään, olisi ollut miettiä, miten asiat heiltä kysytään ja miten vastaaminen ohjeistetaan. Tällaista tekstien suunnitteluapua saa kielen ja viestinnän asiantuntijoilta, joita työskentelee myös Vantaan kaupungilla ja Turun yliopistossa.

MARIANNE LAAKSONEN

Marja Salomaa: Vantaan kallis sisäilmakysely uhkaa epäonnistua: Vain murto-osa perheistä on vastannut (Helsingin Sanomat, 10.1.2019)


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja