Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

7.2.2019 13.00
Ulla Onkamo

ÄRS-YTT-ÄÄK-Ö TAV-UT-US?

Suositusten vastainen tavutus vaikeuttaa hahmottamista.

A-aa, i-ii, u-uu. Ai, au, iu, ui. Näin me ekaluokkalaiset harjoittelimme äänneyhdistelmiä ja niitä vastaavia kirjaimia ala-asteen ensimmäisillä oppitunneilla vuonna 1989.

Kirjainvaraston kartuttua yhdistimme äänteitä tavuiksi, tavuja sanoiksi ja sanoja yksinkertaisiksi lauseiksi: Aa-si ui. Yksi toisensa jälkeen oppi lukemaan ja kirjoittamaan, kukin omaa tahtiaan.

Kielen rytmiyksiköt

Isossa suomen kieliopissa (11. §) kerrotaan, että tavut ovat kielen rytmiyksiköitä, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta äänteestä eli foneemista. Tavun pakollisena osana on yksi vokaali. 

Eri kielissä on erilaisia tavutyyppejä. Suomessa tavutyyppejä on kymmenen, joista yleisimpiä ovat konsonantin ja vokaalin jono, esimerkiksi ka-ni, pe-, tai konsonantin, vokaalin ja konsonantin muodostama jono, esimerkiksi run-sas, pis-tin. Lainasanoissa voi olla myös suomelle vieraita tavutyyppejä, kuten sanoissa eks-tra tai fluns-sa.

Aapisissa ja helppolukuisissa kirjoissa sanojen tavut erotetaan toisistaan tavuviivoilla. Se voi auttaa lukemaan opettelevia tai lukemisen vaikeuksista kärsiviä hahmottamaan sanat paremmin.

Tavutuksen tuskaa

Äidinkieliset suomen puhujat osaavat tavallisesti rytmittää ja tavuttaa sanat kielitajunsa pohjalta. Aina se ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Kielineuvonnan kysymysten perusteella ongelmia aiheuttavat ainakin vokaali + us -loppuiset sanat, jotka voidaan tavuttaa kahdella tapaa: rak-ka-us tai rak-kaus. Myös lainasanojen (agg-res-sii-vi-nen ~ ag-gres-sii-vi-nen, squash) tavutus voi olla vaikeaa.

Nimineuvonnan asiakkaille päänvaivaa ovat viime vuosina aiheuttaneet ainakin päiväkodin lasten etunimien (Te-a, E-ben, Kris-ta) ja joidenkin paikannimien tavutus: Ruon-ala vai Ruo-na-la? Kyseinen paikannimi kannattaa tavuttaa jälkimmäisellä tavalla, koska se perustunee alun perin ojaa, puroa tai jonkinlaista vetistä maastoa tarkoittavaan ruona-sanaan. Ongelmallisia tavutustapauksia ja niiden syitä käsittelee perusteellisesti Taru Kolehmainen artikkelissaan Tavun rajat (Kielikello, 1/2003).

Pois putoavia tavuviivoja

Yleiskielisissä teksteissä sanojen tavunrajoja ei yleensä merkitä näkyviin, koska se pikemminkin häiritsisi kuin auttaisi sujuvaa lukijaa. Jos sana kuitenkin jakautuu tekstissä kahdelle riville, tavuviiva merkitään rivin loppuun osoittamaan sanan jatkumista. Oikeinkirjoitussääntöjen mukaan sanan voi jakaa eri riveille vain tavunrajan kohdalta.

Jo pitkään on ollut melko yleistä jättää mainoksissa ja logoissa tavuviiva merkitsemättä silloin, kun yhdyssana jakautuu sanojensa välistä kahdelle riville. Tavuviiva saatetaan jättää pois, jotta tekstin visuaalinen kokonaisuus miellyttäisi paremmin silmää. Samasta lienee kyse tapauksessa, jossa graafikko halusi merkitä otsikossa olevan tavuviivan muuta tekstiä huomaamattomammalla värillä.

Markkinointi-instituutin logossa ei ole tavuviivaa. Kuva Ulla Onkamo, Kotus
Markkinointi-instituutin logossa ei ole tavuviivaa. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Esimerkiksi Markkinointi-instituutti kirjoittaa teksteissään nimensä suositusten mukaisesti yhdysmerkin kera, mutta logossa lukee ylärivillä pelkästään Markkinointi ja alarivillä instituutti. Hieman pidemmälle tavuviivattomuuden vei joulukuussa Helsingin yliopisto, joka jätti viivat pois yhdistämättömästä perussanasta ja heijasti luentosalin valkokankaalle otsikon:

UUSIEN
PRO
FESSO
RIEN
TERVETULIAISLUENNOT

Vastikään Helsingissä järjestetyn tapahtuman nimi puolestaan kirjoitettiin valkokankaalla näin:

ARKKI
TEHTUU
RINPÄIVÄ
       

Norminvastainen tavutus tehokeinona

Tavuviivojen merkitsemättä jättäminen ei ole ainoa tavutukseen liittyvä muoti-ilmiö. Huomiota haetaan myös jakamalla sanoja riveille tavunrajoista piittaamatta. 

Joitakin vuosia sitten ärsyynnyttiin Liikenneviraston logosta, jossa viranomaisen nimi oli jaettu riveille norminvastaisesti ilman tavuviivoja: Liik enne vira sto. Viime joulukuussa huomiota herätti puolestaan MTV 3:n entisen Katsomo-palvelun muutos, jonka yhteydessä ohjelmien nimiä tavutettiin väärin. Valokuvan ja sen päälle kirjoitetun tekstin kokonaisuudella mainostettiin esimerkiksi Uut isv uot oa.

Viime aikoina suositustenvastaista riveille jakamista onkin voinut huomata siellä sun täällä. Esimerkiksi K-ryhmän lehtimainoksessa kerrottiin tarjouksessa olevista Pirkka-tuotteista: saunapalvikin kku, äyriäissekoit us ja tuorepuristett u mehu.

Hauskaa vai harmillista?

Mitä tällaisesta tavutuksesta sitten pitäisi ajatella? Toisinaan väärällä tavutuksella luodaan sanaleikkejä, jolloin se saattaa ilahduttaa ja on siis jotenkin motivoitua. Esimerkiksi viime huhtikuussa Stockmann mainosti lehdessä Hulluja päiviä sanaliitolla UUTTA HULL UUTTA, joka jakautui kolmelle riville ja oli veikeästi toisteinen.

Mainosteksti Livenä laivalla Viking Linen verkkosivuilla. Kuva Ulla Onkamo, Kotus.
Mainosteksti Livenä laivalla Viking Linen verkkosivuilla. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Vuoden alussa katukuvassa näkyi Viking Linen mainos, jossa listattiin kevään esiintyjiä kolmelle riville jakautuvan saatetekstin LIVENÄ LAIV ALLA kera. Tässäkin tapauksessa leikitellään kielellä, koska englannista peräisin oleva arkinen lainasana live (esim. näin suosikkibändini livenä ’ilmielävänä’) ääntyy englanniksi ’laiv’. Jotenkuten sanaleikin voi nähdä myös leipämainoksen tavutuksessa Siemen rap eat, jossa rap-alun voi ajatella viittaavaan joko rapsahtavaan leipään tai rap-musiikkiin ja eat-lopun englannin syömistä tarkoittavaan verbiin.

Liikenneviraston ja MTV:n tapauksissa on kuitenkin vaikeampi nähdä norminvastaisessa tavutuksessa positiivista. Kun palvelut on tarkoitettu kaikille, tulisi niiden nimienkin olla kaikille saavutettavia. Varsinkaan valtion virastolle ei ole kunniaksi, jos nimeä ei ole helppo hahmottaa. Eräässä kyselyssä eniten mainintoja ärsyttävänä nimenä saikin juuri Liikennevirasto norminvastaisesti tavutetun logonsa takia (Märsy 2014).

Tavutus: yleisperiaatteet (Kielitoimiston ohjepankki).

Kolehmainen, Taru 2001: Tavaamisesta tavutukseen. − Kielikello 3/2001.

Kolehmainen, Taru 2003: Tavun rajat. − Kielikello 1/2003.

Märsy, Linnu 2014: Vapautta vai rajoja? Kielenkäyttäjien näkemyksiä yritysnimistä. − Kielikello 3/2014.

ULLA ONKAMO


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele


Nimi(merkki)
Otsikko
puheenvuoro *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
7.2.2019 15.13
Extra Ordinarius
Pilkkomista, ei tavutusta
En osaa mieltää esimerkiksi Liikenneviraston logoa väärin tavutetuksi, vaan väärällä tavalla jaetuksi tavutuksesta riippumatta. Ei siis ole yritettykään tavuttaa, joten ei ole voitu tavuttaa väärin.

Erilainen tapaus on esimerkiksi sanan ”Kevytmaito” jakaminen kahdelle riville osiksi ”Kevyt” ja ”maito” ilman tavuviivaa. Siinä virheenä on vain tavuviivan puute.

Vääränä tavutuksena pitäisin vain sellaista, missä on selvästikin yritetty jakaa sana eri riveille tavunrajalta, mutta on jaettu väärästä kohdasta jostain syystä. Tällainen on esimerkiksi kirjoituksessa oleva eks-tra. Yleisten sääntöjen mukaan oikea tavutus on ekst-ra, ja tämän myös Nykysuomen sivistyssanakirja esittää. Kyse ei alkuperältäänkään ole yhdyssana. (Eri asia on, että joku voi kokea, ehkäpä oikein, että foneettinen tavurakenne on eks.tra, mutta kirjoitusnormit ovat eri kannalla.)
7.2.2019 16.00
Vaskilohi
Ä RSY TTÄVÄÄ
Minullekin jäi juuri ärsyttävänä erityisesti mieleen tuo MTV:n taannoinen mainos. Tavuviivojen puuttumistakin ärsyttävämpää on sanojen leikkaaminen aivan mielivaltaisista paikoista (pätee myös liikennevirastoon), mikä katkaisee lukemisen virran tehokkaasti, kun taas välimerkittömyys vain ärsyttää.

Minulle ei ainakaan tullut MTV:n kampanjasta mitenkään positiivista mielleyhtymää, vaan päällimmäinen vaikutelma on, että asialla on ollut joku, joka ei osaa tai välitä osata tekstin- tai kuvankäsittelyohjelman käyttöä. Noinhan sanat rivittyisivät esim. huonosti toteutetulla nettisivulla näytön kokoa muuteltaessa. Toivottavasti ärsytys välittyy markkinamiehille asti, ettei näitä ratkaisuja tarvitsisi usein katsella.
8.2.2019 9.50
Ulla Onkamo
Ekst-ra ja eks-tra käyvät molemmat
Kiitos kommenteista!

Tarkkaan ottaen kyse on tosiaan riveille jakamisesta. Käytännössä tämä kuitenkin hahmotetaan tavuttamiseksi, kun sanan voi normien mukaan jakaa riveille vain tavunrajan kohdalta. Yleisessä kielenkäytössä, esimerkiksi Kielitoimiston neuvontapuhelimessa, puhutaan tavallisesti "tavuttamisesta", kun kysytään, miten sanan voi jakaa riveille.

"Ekstran" tavuttamisessa mahdollisia ovat sekä "ekst-ra" että "eks-tra". Vaikka ensimmäinen esitetäänkin yksinomaisena Nykysuomen sivistyssanakirjassa, kerrotaan Isossa suomen kieliopissa (http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=12), että vierassanojen sanansisäisten konsonanttiyhtymien tavutuksessa on vaihtelua. On melko tavallista, että tavunraja on s:n jäljessä, vaikka sitä seuraisi useammankin konsonantin yhtymä. Niinpä Kielitoimiston ohjepankkikin esittää foneettisen tavutuksen "eks-tra", johon kieli taipuu luontevasti (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155).

Tavuviivojen puuttumisessa on kyse suositusten vastaisesta oikeinkirjoituksesta tavutuksen sijaan, mutta ilmiö liittyy riveille jakamisen problematiikkaan. Ja totta on, että tähän monen silmä lienee jo tottunut. Riveille väärin jaetut sanat sen sijaan voivat aiheuttaa paljonkin harmia lukemisen vaikeuksien kanssa kamppailevalle!
8.2.2019 12.34
Haukinen
Viivanhyljeksintä on rikos
Harjoitin periksiantamatonta jäkätystä viivanvälttelystä Yleisradiossa vuosituhannen vaihteessa, kun graafikoiden esteettinen ego pyrki usein jättämään viivat varastoon. Tätä antikielistä offeensiivia ei ole vieläkään torjuttu. Yleisin tapa on niistää viiva rivitetystä yhdyssanasta, koska se on kuulemma "silleen nätimpi".

Perustavanlaatuisia viestin hahmottamista määrääviä ja muita kielisää(n)töjä voi uhmata tarkoituksellisen leikillisyyden nimissä, mutta ei "silleen nätimpien" kielirikosten kestomenettelynä.

Äskettäin olin yhteydessä Teollisuusliittoon. Substanssipulmien selvittyä oli pakko lopuksi huomauttaa heidän tavuttamattomasta logostaan, että normaali-ihmisen on vaikea suhtautua vakavasti yhteenkään järjestöön tms., joka ei osaa kirjoittaa edes nimeään oikein.
17.2.2019 22.43
MANSI-
JA MUSTI-
KOITA