Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Minna Pyhälahti Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Minna Pyhälahti rakastaa uudissanoja ja työskentelee Kielitoimiston sanakirjan toimittajana. Aiemmassa elämässään hän oli kielenhuoltaja ja kouluttaja.


rss

29.4.2019 11.58
Minna Pyhälahti

Vähän parempaa seppälää

Miksi ihmeessä saksa, seppälä ja roopesalminen?

Kun tekstistä bongaa pienialkukirjaimisen nimen, läheskään aina kyse ei ole kirjoitusvirheestä. Kysymyksessä saattaa olla niin sanottu erisnimen kuvallinen käyttö.

Toistuva kiistan aihe Kaustisella on suvi­teräsniskat ja ­egotripit – yleisömag­neetit, joilla saadaan vedettyä ­festivaalin por­teista sisään sitä lähialueen väkeä, joka ei ole kansanmusiikista niin kiinnostunut. (Helsingin Sanomat, 12.7.2018)

Silloin kun erisnimeä käytetään yleisnimimäisesti eli johonkin piirteeseen viittaavana luokittelevana yleissanana, se kirjoitetaan tavallisesti pienellä alkukirjaimella. Tällaisessa käytössä nimi ei yksilöi vaan luokittelee kohteensa kuuluvaksi muiden vastaavien joukkoon.

Edellisessä esimerkissä ei siis viitata juuri Suvi Teräsniska -laulajaan tai Egotrippi-bändiin. Käyttämällä pienialkukirjaimisia, monikkomuotoisia yhdyssanoja suviteräsniskat ja egotripit kirjoittaja luokittelee: hän tarkoittaa laajemmin mainittujen esiintyjien edustamaa musiikkityyliä.

Samasta ilmiöstä juttelimme Ilona Paajasen kanssa helmikuun 2019 uudissanavlogissa. Esillä oli kyber-auervaara, joka teeskentelee rakastunutta ja huijaa naisilta rahaa netissä. 

Ilmauksen taustalla on todellinen henkilö, Ruben Oskar Auervaara, paljon julkisuutta saanut suomalainen huijari. Hän tuli kuuluisaksi 1940–50-luvuilla petkuttamalla rahaa lehti-ilmoitusten kautta tapaamiltaan naisilta. Auervaara-sukunimi on sittemmin vakiintunut suomen kieleen pienialkukirjaimisena tarkoittamaan petollista hurmurihuijaria.

Me ollaan oman elämämme roopesalmisia kaikki

Mediassa näkyy melko useinkin erisnimen kuvallista käyttöä. Muutama esimerkki parin viime vuoden jaksolta:

Etelä-Korea teki maailman­mestareille saksat eli ratkaisi ottelun lisäajalla ja jätti Saksan lohkon jumboksi. (Helsingin Sanomat 28.6.2018)

Voiko Ranskan vaaleissa käydä trumpit? (Kaleva, 1.3.2017)

”Joskus 20–30-vuotiaana oli sellainen olo, että voi tehdä kaikkea, ja siinä iässähän nykyäänkin kaikki näyttelee ja laulaa ja on oman elämänsä roopesalmisia.” (Helsingin Sanomat, 21.6.2018)

Nainen kutsui rintojaan väyrysiksi. Ne kuulemma katsoivat eri suuntiin ihan kuin Paavo Väyrysen silmät. – – Mitkä sitten ovat lipposet? Sellaiset, jotka katsovat apeina lattiaan? (Helsingin Sanomat, 26.10.2018)

Tehdä saksat viittaa lentävään lauseeseen, jonka mukaan jalkapallo on yksinkertainen peli: siinä 22 pelaajaa taistelee pallosta ja lopulta Saksa voittaa. Käydä trumpit -sanonnan yhteydessä taas pohdittiin mahdollisuutta, että äärioikestolainen Marine Le Pen voittaisi Ranskan presidentinvaalit kuten aiemmin Yhdysvalloissa Donald Trump, jonka valinta presidentiksi yllätti monet.

Tehdä saksat ja käydä trumpit edustavat yleistä ja vanhaa kerrostumaa erisnimien kuvallisessa käytössä. Tehdä x:t on ollut yleinen vuosikymmeniä merkityksessä ’toimia niin kuin kyseisen niminen yksilö on toiminut’. Myös kolmannen esimerkin oman elämänsä x on ollut pitkään yleinen. 

Viimeisessä esimerkissä taas tulee kutkuttavasti esiin se, että tunnetun henkilön ulkoinen olemus tai luonteenpiirre voi näkyä kielessä odottamattomanakin kuvallisuuteena… Esimerkeissä näkyy yleisemminkin, kuinka taipuisa ja ilmaisuvoimainen suomen kieli on. Ja miten leikkisä, riemastuttava ja luovuutta osoittava kieli-ilmiö nyt onkaan kyseessä!

Isokirjaimisesta Seppälästä seppäläksi

Seppälä oli suomalainen vaatekauppaketju, joka myi vaatteita, kenkiä, asusteita ja kosmetiikkaa. Seppälä perustettiin jo vuonna 1930 ja asetettiin konkurssiin vuonna 2017.

Tieto siitä, että Seppälä oli vaatekauppa, on välttämätön, jotta voi ymmärtää tv:ssä kuulemani lausahduksen:

Anna Puulla on tänään vähän parempaa seppälää päällä! 

Ilmausta käytti The Voice of Finland -ohjelmassa juontaja Heikki Paasonen keväällä 2019, kun hän kommentoi yhtenä tuomarina toimivan Anna Puun juhlavaa asua. Asu oli tavallista hienompi, koska kyseessä oli tärkeä lähetys: laulajien joukosta valittiin ne, jotka pääsivät livelähetyksiin. Ei puhuttu juuri Seppälä-kaupan vaatteista vaan vaatteista yleisemmin.

Hauska lausahdus, ajattelin, ja oletin Heikki Paasosen olevan idean isä. Mutta ei – kuten usein sanontojen taustaa selvitellessä käy, selvisi, että ilmaus on vanhempi kuin äkkiseltään luulisi.

Rita Hayworth -paperinukke. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Päälle vähän parempaa seppälää!

Laura Ukskoski ja Maria Vanhala kirjoittivat blogitekstissään vuonna 2014 näin:

Yksi viime aikojen tuotteliaimmista sananlaskumaakareista lienee Cheek eli mies, jolla on aina päällään parempaa seppälää – kuka muu muka?

Ja parempaa seppälää löytyy juuri mainitun räppäri Cheekin biisistä Timantit on ikuisia vuodelta 2013:

Nuori, tyylikäs ja varakas,
ne sanoo et mä räppään vaan naisist, autoist ja rahasta.
– –
Elän makeeta elämää, päällä parempaa Seppälää,
mut on vaikee muusta kun musast rakentaa kestävää.

Seppälä on ollut aluksi isoalkukirjaiminen. Se on myöhemmin muuttunut sanonnassa pienialkukirjaimiseksi – useimmiten tällaiset kuvaannolliset ilmaukset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. 

Onko parempaa seppälää -sanonnan isä siis löytynyt? Ei välttämättä. Ensimmäinen löytämäni kirjallinen lähde on juuri Cheekin biisi, mutta saattaa olla, että ilmausta on käytetty aiemminkin, suullisesti. Voisi kai silti sanoa, että Cheek on sanonnan isähkö.


Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti: Lipevät kyber-auervaarat ja luovat multipotentiaalit (Kotus-vlogi, Uudissanataulu, 7.3.2019

Alkukirjain: erisnimi vai ei? (Kielitoimiston ohjepankki)

Erisnimen yleisnimimäinen käyttö: ihan uuno, uudet virenit (Ison suomen kieliopin verkkoversio

Laura Ukskoski ja Maria Vanhala: Kaiken takana on parempi mies (Kotus-blogi, 1.9.2014)

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja