Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Minna Pyhälahti Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Minna Pyhälahti rakastaa uudissanoja ja työskentelee Kielitoimiston sanakirjan toimittajana. Aiemmassa elämässään hän oli kielenhuoltaja ja kouluttaja.


rss

30.5.2018 9.20
Minna Pyhälahti

Oletko aina grillannut väärin? – medianseuraajan selvityksiä

Muodikas otsikointitapa on jatkunut jo vuosia. Miksi?

Eräs osa sanakirjantoimittajan työtä on seurata säännöllisesti mediaa: miten ja millaisissa yhteyksissä sanoja käytetään, miten merkitykset muuttuvat. Siinä sivussa tulee huomanneeksi, mitä kunakin aikana muodikkaita ilmaisutapoja kirjoittajat käyttävät.

Aikoinaan oli muotia koska-kieli: Myöhästyin, koska VR. Aiheesta on kirjoittanut Kotus-blogissa Laura Niemi vuoden 2015 alussa. Viime aikoina suosittua on ollut Se tunne kun, josta puolestaan on kirjoittanut Risto Uusikoski maaliskuussa 2018.

Eräs muoti on kirjoittaa etenkin kevyiden uutisjuttujen otsikoissa Oletko aina (tehnyt jotain) väärin, ja tämä ilmiö on jatkunut vuosikausia. Tällaisiin juttuihin liittyy usein video, jossa opetetaan oikea, järkevämpi toimintatapa.

Google-haku Oletko aina väärin. Kuva: Minna Pyhälahti, Kotus.

Kun Googleen kirjoittaa Oletko aina väärin, Google ehdottaa jatkoksi esimerkiksi grillaamista. Jutussa asiantuntija näyttää, että makkaraan pitää tehdä viillot, jotta se lämpiää tasaisesti. Makkaroiden kääntämisen jälkeen grilli pitäisikin sitten jo sammuttaa ja antaa makkaroiden vetäytyä kannen alla.

Ajoiko tyhmyys sokeripalamiehen itsemurhaan?

Jo yli 20 vuotta sitten kuulin dramaattisen tarinan, joka liittyy Oletko aina väärin -kertomuksiin. Se kerrotaan muun muassa MTV:n sivuilla vuonna 2012:

Tiesitkö sinä, että kahviloissa usein tarjolla oleva kahden sokeripalan pakkaus avataan oikeasti taittamalla eikä repimällä? Kun pakkaus tuli markkinoille, monikaan ihminen ei ymmärtänyt tätä nerokasta keksintöä, ja tarinan mukaan tämä saikin pakkauksen keksijän lopulta niin turhautuneeksi, että mies riisti itseltään hengen.

Mutta pitääkö tämä vuosia internetissä ja muun muassa Mikko Rimmisen suositussa Pussikaljaromaanissa mainittu urbaani legenda paikkansa? – –

Annospakkaus, joka siis sisältää 2 sokeripalaa kehitettiin Ruotsissa Sockerbolagetissa ja lanseerattiin 1960-luvun lopussa. Åke Birch-Lensen on tämän annospakkauksen keksijä.  – –

Sockerbolaget yritti mainoselokuvan avulla informoida kuluttajia tämän pakkauksen hienoudesta ja miten se tulisi avata, kuitenkin huonolla menestyksellä. Tämä oli Åke Birch-Lensenin mielestä harmillista. Hän ei kuitenkaan tehnyt tämän vuoksi itsemurhaa, vaan kuoli jokunen vuosi sitten luonnollisesti korkeaan ikään, Helsingin kaupunginkirjaston palstalla kerrotaan.

Huh, selvisipä tämäkin arvoitus! Vaikka ihmiset aina avaavatkin sokeripalapakkauksen väärin, se ei ajanut keksijää itsemurhaan, vaikka harmistusta aiheuttikin. Ja väärin tarkoittaa tässä tapauksessa lähinnä sitä, ettei pakkausta tarvitse repiä. Keksijä suunnitteli siihen siivekkeet, joista vetämällä sokeripalat saa helposti yksitellen ulos pakkauksesta.

Miksi otsikoida näin?

Oletko aina vetänyt vessan väärin? Oletko aina avannut kuohuviinipullon väärin? Oletko aina siivonnut väärin? Mikä näitä otsikoita yhdistää?

Jutut liittyvät yleensä kaikille tuttuun puuhaan. Jopa niin tuttuun, ettei tekemiseen enää kiinnitä huomiota, vaan toiminnon tekee automaattisesti aina samalla tavalla.

Siksi otsikointitapa yllättää ja kiinnittää huomiota uutisvirrassa tuomalla tajuntaan epäilyksen: Olenko jotenkin heikko lenkki ja tyhmä siinä, missä kaikki muut onnistuvat? Ovatko muut jotain paljon fiksumpaa ja enemmän kuin minä?

Rakenteen paras kaveri on syytöksen muotoon puettu otsikko: Olet todennäköisesti sulattanut aina jäätelön väärin! 20 asiaa, joita olet tehnyt väärin koko elämäsi ajan!

Oikein–väärin-näkökulma on sopivan raflaava erottuakseen tietotulvan virrasta: Ennen teit tämän väärin, mutta ei hätää. Nyt sinulla on mahdollisuus oppia oikea tapa, kunhan luet tämän jutun.

Tällaiset otsikot ovat myös niin sanottuja klikkaus- tai klikkiotsikoita: otsikko houkuttelee avaamaan jutun ja herättää toivon paremmasta osaamisesta jutun lukemisen jälkeen. – Tosin jotkut lukijat karsastavat tällaisia epäinformatiivisia otsikoita eivätkä periaatteesta avaa klikkiotsikkojuttuja.

Huumoria, ironiaa

Aluksi Oletko aina väärin -tyyppisesti otsikoitiin ilmeisen vakavissaan, mutta pitkään jatkunut muoti on houkutellut tyylin käyttäjiksi myös ironisoijat. Humoristinen käyttö onkin nykyään yleistä. Esimerkiksi Me naiset -lehdessä oli taannoin ilmiöstä hauska juttu otsikolla Oletko aina elänyt väärin?

Tässä esimerkkejä tältä vuodelta:

  1. Oletko aina laulanut Frendit-tunnarin väärin? Fanit purkavat järkytystään somessa
  2. Oletko aina syönyt mämmisi väärin
  3. Tiesitkö? Olet todennäköisesti pelannut Unoa aina väärin

Pilataan muutaman klikkiotsikoijan ilo ja paljastetaan, että

  1. Frendit-ohjelman tunnarin säkeen sanat I’ll be there for you when the rain starts to fall kuuluvatkin oikeasti I’ll be there for you when the rain starts to pour
  2. vaikka mämmiä pidetään yleisesti pääsiäisherkkuna, se onkin paastonajan ruokaa
  3. Uno-korttipelissä Nosta 4 -kortin saisi käyttää vain, jos pelaajalla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa eli kun se todellakin on ainut vaihtoehto.

Ei niin vakavaa, sitten kuitenkaan.

Oletko aina väärin -otsikoille ovat sukua Näin oikein -otsikot. Käännetäänpä aiemmat väärin-otsikot oikein-otsikoiksi:

Näin laulat Frendit-ohjelman tunnarin oikein
Näin syöt mämmisi oikein
Näin pelaat Unoa oikein

Päätän kuitenkin raporttini täältä tähän. Näin oikein -muoti jääköön toisten medianseuraajien analysoitavaksi.

***

Laura Niemi: Kokonainen lause ei mahdu, koska merkkimäärä (Kotus-blogi, 20.1.2015)

Risto Uusikoski: Se tunne kun (Kotus-blogi, 19.3.18)

Tappoiko sokeripalapakkauksen keksijä oikeasti itsensä? (MTV, 3.8.2012) 

Jarno Juuti: Oletko aina grillannut makkaran väärin? (Iltalehti, 12.6.2015)

Jenni Junkala: Oletko aina elänyt väärin? (Me Naiset, 1.5.2014)

Oletko aina laulanut Frendit-tunnarin väärin? Fanit purkavat järkytystään somessa (MTV, 14.4.2018)

Jaakko Heinimäki: Oletko aina syönyt mämmisi väärin? (Kirkko ja kaupunki, 20.3.2018)

Julia Aalto-Setälä: Tiesitkö? Olet todennäköisesti pelannut Unoa aina väärin (Iltalehti, 5.2.2018)


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele

6.6.2018 12.40
JM
Kun otsikko ei ole enää otsikko
Hyvä ja ajankohtainen aihe. Myös ns. nyt-otsikointi on yleistä: "Nyt puhuu se ja se", "Nyt se on varmaa: autovero ei poistukaan" jne.

Yleisiä otsikointi-ilmiöitä ovat metatekstuaalisuus, ympäripyöreys ja huima pituus. Kerrotaan, mitä tullaan kertomaan, mutta ei sittenkään kerrota mitään. Otsikko, alaotsikko ja ingressi tungetaan yhteen ja samaan "otsikkoon", jolloin tuloksena on mahdottoman pitkä "otsikko", joka on pilkottu osiin kaksoispisteillä ja ajatusviivoilla. Epämääräisyys houkuttelee lukijan klikkaamaan ja katsomaan, kenestä tai mistä olikaan kyse. Meistä jokainen tukee myös verovaroin tällaista otsikointia, sillä Yle ei valitettavasti ole pekkaa pahempi tässä asiassa.