Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Kielikorva


Kielikorva-podcast. Kuva: Poutapilvi.

Kielikorva on Kotimaisten kielten keskuksen podcast. Kielikorvassa keskustellaan ajattomista ja aina ajankohtaisista kieliasioista. Kielikorva-podcast jatkaa Yleisradion Kielikorva-ohjelman (1969–2008) perinnettä. Tässä blogissa voit kuunnella ohjelmaa, osallistua keskusteluun, antaa palautetta ja ehdottaa aiheita. Sosiaalisessa mediassa tunniste on #Kielikorva.

”Siellähän me sitten puhelemme ihmisten taskuissa.” (Kotuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg)



rss

5.9.2018 13.17
Kielikorva

Kielikorva palaa, morkoonit soi!

Takavuosien tuttu radio-ohjelma nyt Kotuksen podcastina.

Voit kuunnella Kielikorvan syyskuun 2018 jakson Soundcloudin tai iTunesin kautta, Kotus-kanavalla Youtubessa, RSS-syötteen avulla tai lataamalla ohjelman mp3-tiedostona. Alla jakson keskeinen sisältö myös tekstinä.

Kuuntele jakso Youtubessa
Kuuntele jakso iTunesin kautta
Jakso mp3-tiedostona

Kielikorvan RSS-syöte

Lotta Jalava ja Risto Uusikoski esittelevät vieraat: Kotimaisten kielten keskuksen johtajan Ulla-Maija Forsbergin ja pitkän linjan kielenhuoltajan Riitta Erosen.

Keskustelijoiden mukaan podcastit kasvattavat suosiotaan ja nyt on Kotuksenkin hyvä hetki aloittaa oma podcast. Varsinkin kun kotuslaisilla on pitkä historia radion kieliohjelmien tekijöinä.

Yleisradio on antanut Kotuksen käyttöön Kielikorva-nimen. Kyseessä on siis vanhan tutun ja pidetyn ohjelman paluu uudessa muodossa.

Mitä mieltä olet Kielikorvan paluusta, vanhaa Kielikorvaa tekemässä ollut Riitta Eronen? ”Tottakai se on iloinen asia, kuten kielestä puhuminen aina”, toteaa Eronen.

Kieliohjelmien historiaa

Vesa Heikkinen kertoo radion kieliohjelmien historiasta. Aluksi kuullaan katkelma Kielikorvasta 28.9.1969. Siinä Kirsti Penttinen ja Olli Nuutinen, puhuvat mielipiteiden vaihtaminen -ilmaisusta.

Yleisradio lähetti Kielikorva-ohjelmaa 39 vuotta. Ensimmäinen ohjelma tehtiin syksyllä 1969, viimeinen vuoden 2008 lopussa.

Jo ennen Kielikorvaa radiosta oli kuultu kieliaiheisia ohjelmia. Kielikorvan edeltäjiä olivat ainakin sellaiset ohjelmat kuin Kielivartio, Käytännön suomea, Sanapohdin ja Sanalla sanoen. Osittain samaan aikaan Kielikorvan kanssa lähetettiin ohjelmaa Mistä sanat tulevat?

Kielivartio-ohjelmia lähetettiin arkistomerkintöjen perusteella vuodesta 1960 ainakin vuoteen 1964. Käytännön suomea -sarjaa esitettiin ainakin 1963. Sanapohdin-nimistä ohjelmaa lähetettiin arkistotietojen perusteella ainakin vuosina 1966 ja 1967. Sanalla sanoen ohjelmasta on tietoja vuodelta 1969. Ensimmäiset arkistotiedot ohjelmasta Mistä sanat tulevat? ovat vuodelta 1986 ja viimeiset vuodelta 2008.

Kielikorva syyskuu 2018 Edessä Riitta Eronen ja Ulla-Maija Forsberg Takana Lotta Jalava ja Risto Uusikoski Kuva Vesa Heikkinen
Edessä Eronen ja Forsberg. Takana Jalava ja Uusikoski. 

Monentyyppisiä ohjelmia

Eronen ja Forsberg muistelevat vanhaa Kielikorvaa ja Mistä sanat tulevat? -ohjelmaa. Radion kieliohjelmien historiaan mahtuu monta asialleen omistautunutta tekijää ja monenlaisia kiinnostavia sattumuksia.

Eronen kertoo olleensa tekemässä kolmenlaisia Kielikorvia: 1) lyhyehköjä alustuksia täsmäteemoista, 2) ”Kielitoimisto vastaa” -ohjelmia ja ”Nimitoimisto vastaa” -ohjelmia sekä 3) suoraa Kielikorvaa, johon kuuntelijat soittivat ja jossa asiantuntijat vastasivat kuuntelijoiden kysymyksiin.

Forsberg (entinen Kulonen) kertoo olleensa tekemässä Mistä sanat tulevat? -ohjelmia parikymmentä vuotta. Sanojen alkuperäkysymysten lisäksi ohjelmissa käsiteltiin myös sitä, miten kieltä käytetään.

Forsbergilla on ohjelmista paljon hyviä muistoja. Muutama ohjelma tehtiin myös Lapista, Inarista, Ylen Sámi Radion studiosta. ”Lähetyksissä puhuttiin sekä suomea että saamea.”

Kuuntelija kysyy morkooneista

Forsberg kertoo yhden mieleen jääneen esimerkin Mistä sanat tulevat? -ohjelmassa käsitellyistä asioista: Kerran soittaja kysyi, mitä ovat ne morkoonit, jotka soi. Tätä kysymystä pohdimme jälkeenpäin vuosikausia. Tulee niin, että morkoonit soi... Tai menee niin, että morkoonit soi... Emme löytäneet lähetykseen mitään järkevää selitystä. Se jäi pitkäksi aikaa arvoitukseksi. Sittemmin professori Johanna Laakso on selittänyt, että taustalla on ruotsin murresana, joka tarkoittaa urkuja.

Radion vanhoja kielikontaktiohjelmia käsiteltäessä Eronen muistuttaa, että kielenhuolto on oikeastaan aina ollut vuorovaikutteista: Jos katsotaan kielenhuollon historiaa, ”aina on kansa kielensä huoltajana”, kuten kollega Taru Kolehmainen on kirjoittanut Kielikellossa. Kaikkina vuosikymmeninä kansalaiset ovat ottaneet kantaa erilaisiin kielikysymyksiin. Vuorovaikutusta kielenhuoltajien ja muiden kielenkäyttäjien välillä on koko ajan ollut.

Kielikaravaani Pasilaan

Forsberg ja Eronen keskustelevat myös ohjelmien tekemisen käytäntöjen muuttumisesta, kieliohjelmien tekijöiden saamista palautteista ja uuden Kielikorvan olemuksesta. Kun aiemmin tehtiin kieliohjelmia radioon, Kotuksesta Sörmäisten rantatieltä kulki Yleen Pasilaan ”aikamoinen karavaani, kirjoja kärryssä ja kirjoja repussa”. Ohjelmiin valmistauduttiin perusteellisesti, ja tunnelma oli jopa juhlallinen.

Uuden Kielikorvan uskotaan löytävän kuulijakuntansa. ”Kyllä jos siitä muinaisesta palautteesta jotain voi päätellä, voi olla, että tuolla eetterin toisella puolella meitä joku kaipaa”, arvoi Forsberg.

Uudisanat taululla

Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti kertovat Kotuksen uudissanataulusta, johon kotuslaiset keräävät jatkuvasti uusia ilmauksia ja vanhojen sanojen uudenlaisia käyttötapoja. Näistä tehdään kuukausittain video Kotus-blogiin.

Elokuun vlogissa Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Paajanen ja Pyhälahti keskustelevat satokadosta ja niin kutsutuista yhdysverbeistä, esimerkiksi tehovalvoa ja penkkipunnertaa. Erilaiset yhdysverbit ovat tavallisia vieraita uudissanataululla.

Selväsanaista kävelyjalkapalloa

Kielikorvan ajankohtaiskatsauksessa juontajat Jalava ja Uusikoski kertovat lyhyesti, mitä uutta kieliasioissa ja Kotuksessa on tapahtunut ja tapahtumassa. Tällä kertaa puhutaan muun muassa sanoista ja selväsanaisuudesta.

Elokuun kuukauden sanaksi on valittu kävelyjalkapallo. Elokuussa järjestettiin tiettävästi Suomen ensimmäinen virallinen kävelyjalkapalloturnaus.

Vuoden selväsanainen -kilpailu on käynnissä. Palkinnosta kisaavat virastot ja työryhmät, jotka ovat edistäneet asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän virkakielen käyttöä.

Koulujen alkaminen on ajankohtaista. Kotuksen sivuilla on paljon opiskeluun sopivaa materiaalia, muun muassa tiedonhakutehtäviä.

Kielikellosta on tulossa uusi numero. Tämä kielenhuollon tiedotuslehti on vapaasti verkossa luettavissa. Uudessa numerossa on asiaa muun muassa podcast-sanasta.

Pysyvää ja muuttuvaa

Mikä on muuttunut kielenhuollossa ja kielenhuollon koulutuksessa, mikä on pysynyt samana? Tästä keskustelevat Kielikorvan lopuksi pitkään kouluttajina työskennelleet Riitta Hyvärinen ja Minna Pyhälahti.

Hyvärinen ja Pyhälahti aloittivat kouluttajina parikymmentä vuotta sitten. Moni asia on muuttunut, muun muassa oletukset siitä, miten kouluttajien tulee pukeutua. Moni asia on toki ennallaankin.

Ennen piti sekä kouluttajien että kurssilaisten muistaa ulkoa paljon oikeinkirjoitussääntöjä ja muita asioita. Nykyään on käytössä hienot sähköiset lähteet.

Kielenhuollon tärkeyden ymmärtäminen on pysynyt ennallaan. Ihmiset ovat edelleen kiinnostuneita siitä, miten kannattaisi kirjoittaa ja kieltä käyttää.

Riitta Hyvärinen ja Minna Pyhälahti Kielikorvassa. Kuva: Hanna Hämäläinen, Kotus.

Minna Pyhälahti ja Riitta Hyvärinen.

Korva on kuulolla

Kielikorvan lopuksi juontajat kertovat, että ohjelmantekijät kaipaavat ohjelmasta palautetta. Kaikenlaisia aihe-ehdotuksia, ideoita, kysymyksiä ja muita viestejä voi lähettää tekijöille Kielikorva-blogin kautta (kotus.fi/kielikorva). Sosiaalisessa mediassa aihetunniste on #Kielikorva.

Myös perinteisiä postikortteja ja kirjeitä voi lähettää. Osoite on tämä: Kielikorva, Kotimaisten kielten keskus, Hakaniemenranta 6, 00530 HELSINKI.

Teksti: Vesa Heikkinen
Kuvat: Vesa Heikkinen ja Hanna Hämäläinen

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja