Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Omakuva: Kersti Juva.
Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä kaunokirjallisuutta 1970-luvulta asti. Häntä kiinnostaa kielessä ennen kaikkea merkitys ja miten se suomeksi ilmaistaan. Paraikaa hän kirjoittaa elämäntyöstään Kulttuurirahaston eminentia-apurahan turvin.

rss

27.4.2017 13.40
Kersti Juva

Täältä tullaan

Paikallissijojen ihmeellinen maailma.

Olen aina valittanut ettei ihminen voi millään oppia englannin fraasiverbejä, sellaisia kuin come off, come on, come out. Arkiseen verbiin liitetään joku postpositio, ja merkitys onkin yhtäkkiä ties mitä.

Ihminen on sokea oman kielensä ominaisuuksille. Lukematon joukko suomen verbejä saa objektin lisäksi tai sen asemesta täydennyksekseen paikallissijaisen nominin tai nominaalimuodon. Jotakin erityisesti suomen kieleen liittyvää on tässä tavassa ilmaista liikettä, muutosta ja suuntaa ja toisaalta staattista tilaa.

Otan esimerkiksi verbin tulla. Kävin läpi omia käännöksiäni ja sain havaita, että olen käyttänyt sen kanssa joka ikistä suomen paikallissijaa lukemattomia kertoja erilaisia merkityksiä ilmaisemaan. Lukijoiden huviksi listaan tähän joukon esimerkkejä.

Yleisin sija on illatiivi. Ensin kaksi konkreettista merkitystä, sitten kaksi abstraktia sanontaa.

”Bub,” he said, ”come in and warm your fingers.”
Tule lämmittelemään sormia, poju.

(Melville Davisson Post, Oli synkkä ja syksyinen yö)

You were late coming home.
Tulit myöhään kotiin.

(Joe Orton, Herra Sloane)

As for his suicide note, which [–] read ’Sorry, Mum’ we felt that it had missed a powerful educative opportunity.
Mitä tuli itsemurhaviestiin, joka [–] sisälsi sanat ’Äiti anna anteeksi’, hän oli meistä jättänyt käyttämättä väkevän kansanvalistuksellisen tilaisuuden.
(Julian Barnes, Kuin jokin päättyisi)

for many reasons any further acquaintance between us during your stay in London is quite impossible
monistakin syistä kanssakäyminen meidän välillämme Lontoon vierailunne aikana ei tule enää kysymykseen

(Oscar Wilde, Ihanneaviomies)

Myös ulkoiselle tulosijalle allatiiville on käyttöä.

Mondays, which Sang had off from the bookstore, Farouk came for lunch.
Maanantaisin, jolloin Sangilla oli vapaata kirjakaupasta, Farouk tuli lounaalle.

(Jhumpa Lahiri, Tuore maa)

[Tuskin raparperin lehteä suurempi puulevy oli löysästi rannassa kiinni. Vatukka melkein veti käpälillään Liutin sen päälle.]
Pipkin crouched shivering and Fiver followed him aboard.
Liutti kyykistyi vavisten paikalleen ja Viikka tuli sen perässä laudalle.

(Richard Adams, Ruohometsän kansa)

Tässä hiukan abstraktimpaa käyttöä:

I am much mistaken if we shall not find a very charming neighbour in her.
enkä usko erehtyväni, kun arvelen, että hänestä tulee meille mukava naapuri.

(Jane Austen, Ylpeys ja ennakkoluulo)

Tässä tulosija kertoo tarkoituksesta:

I came out for a cigarette, then I remembered I don’t smoke.
Minä tulin ulos röökille ja sitten muistin että en polta.

(Tom Stoppard, Rock’n’roll)

Translatiivia voi myös pitää tulosijana.

Miss Bingley saw, or suspected enough to be jealous;
Neiti Bingley näki tai epäili jotakin, sen verran että tuli mustasukkaiseksi;

(Jane Austen, Ylpeys ja ennakkoluulo)

If the young man comes to be a teacher here, let him understand, at once, that we don't want any foolery about the boys.
Jos nuori mies tulee tänne opettajaksi, käsittäköön hetsiltään, että poikia ei täällä pallutella.

(Charles Dickens, Nicholas Nickleby)

It'll cost a bit to get the car put right.
Auton korjaaminen tulee kalliiksi.

(Dorothy L. Sayers, Juhlailta)

Tulemisen lähtökohtaa ilmaistaan erosijalla. Tässä virkkeessä kerrotaan näppärästi sekä mistä että minne tullaan:

She was kilt by her boyfriend coming home from church.
Vaimon heila tappo sen kun se tuli kirkosta kotiin.

(Alice Walker, Häivähdys purppuraa)

Elatiivi voi ilmaista syytä –

I only came to oblige.
Tulin pelkästä kohteliaisuudesta.

(A. A. Milne,  Nalle Puh)

tai kertoa mitä minusta tulee.

Am I to take care of the school when I grow up a man, father?
Tuleeko minusta koulun johtaja kun kasvan isoksi, isä?

(Charles Dickens, Nicholas Nickleby)

Joskus lähtökohtaa ilmaistaan ablatiivilla.

One of us will come out again some time next week to take statements
Joku tulee meiltä tänne taas joskus ensi viikolla ottamaan lausuntoja

(Nadine Gordimer, Ei seuraa matkalleni)

I come before to tell you.
Minä tulin edeltä kertomaan.

(William Shakespeare, Windsorin iloiset rouvat)

Kun kuvataan tulijan tilaa, otetaan käyttöön olosijat inessiivi, adessiivi ja essiivi.

The others followed.
Muut tulivat perässä.

(Julian Barnes, Kuin jokin päättyisi)

I passed through, and I came out again alive!
Minä kuljin Morian läpi ja tulin elossa ulos!

(J.R.R. Tolkien, Kaksi tornia)

Walk boldly by them, I’ll come at a distance, lest he suspect us.
Kävele reippaasti ohi, minä tulen vähän etäämmällä siltä varalta että epäilevät meitä.

(Aphra Behn, Veijari)

Adessiivilla voi myös ilmaista välinettä. Sisäsija junassa ilmaisisi konkreettista paikkaa.

I came by train to Great Pagford and took the bus on
Minä tulin junalla Great Pagfordiin ja jatkoin linja-autolla.

(Dorothy L. Sayers, Kuolema häämatkalla)

Adessiivia ja essiiviä käytetään ajan ilmauksissa.

I think I'll come along next week.
Jos minä tulen ensi viikolla.

(Dorothy L. Sayers, Juhlailta)

Tässä virkkeessä on peräti kolme eri paikallissijaista täydennystä:

he came down on Monday in a chaise and four to see the place,
hän tuli maanantaina nelivaljakon vetämillä vaunuilla katsomaan taloa

(Jane Austen, Ylpeys ja ennakkoluulo)

Essiivi istuu mainiosti moneen virkkeeseen.

and I say no more than that – she will give me credit for being friendly.
en kysele mitään enkä sano sen enempää – hän ymmärtää että tulen ystävänä.

(Charles Dickens, Kolea talo)

Mrs Squeers came in, still habited in the primitive night-jacket which had displayed the symmetry of her figure on the previous night,
Rouva Squeers tuli pukeutuneena samaan alkeelliseen yöasuun, joka oli paljastanut hänen muotonsa edellisenä iltana,

(Charles Dickens, Nicholas Nickleby)

We don't cut them. That's how they arrive.
Ei me niitä [ranskalaisia perunoita] lohkota. Ne tulee valmiina.
(Julian Barnes, Kuin jokin päättyisi)

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

27.4.2017 14.57
Ovatko (tulla) katsomaan ja (tulla) lämmittelemään illatiiveja?
27.4.2017 15.56
Oili Suominen
Tässäpä oiva esimerkki siitä, että asiat sanotaan eri kielissä eri tavalla, ja joskus käännetään ihan nurinniskoin:
I am much mistaken if we shall not find a very charming neighbour in her.
enkä usko erehtyväni, kun arvelen, että hänestä tulee meille mukava naapuri.
(Jane Austen, Ylpeys ja ennakkoluulo)
27.4.2017 23.56
Lizz
Piti oikein varmistaa vanhasta Ikolan Nykysuomen käsikirjasta - 'katsomaan' ja 'lämmittelemään' ovat illatiiveja, infinitiivejä, jotka ovat käytöltään substantiivisia.


Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely / Kundundersökning 2018

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången