Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Ilona Paajanen. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Ilona Paajanen on Kielitoimiston sanakirjan toimituksen uusin tulokas, jota kiehtoo sanojen nykyisyys, menneisyys ja muutos. Hänen salaamattomia intohimojaan ovat myös suomen murteet ja viron kieli.


rss

26.3.2018 10.30
Ilona Paajanen

Artesaanitrendi

Artesaanius on vallannut ruokakulttuurin.

Viimeisen vuosikymmenen aikana on nähty ruokatrendien kehittyminen kotiruoasta luomuruokaan ja edelleen lähiruokaan. Yhteistä näille ravinnon muoti-ilmiöille on jonkinlainen puhtauden ja ihailtavan yksinkertaisuuden korostuminen. Samaa linjaa jatkaa nouseva artesaani-alkuisten ruokien trendi – käsin tehdyt ruoat ja juomat mielletään monesti prosessoimattomiksi ja aidoiksi.

Kielitoimiston sanakirjassa sanan artesaani merkitys on ’käsi- ja taideteollisuusalan keskiasteen opinnot suorittanut henkilö’. On selvää, että artesaaniruoista puhuttaessa artesaanius on venynyt alkuperäisen tutkintonimikkeen ulkopuolelle aivan uusille merkitysaloille. Vastaava laajentuminen on tapahtunut myös käsityöläisyydelle.

Poimittuja artesaaneja

Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanatietokantaan on poimittu talteen lukuisia artesaani-alkuisia yhdyssanoja, jotka kaikki liittyvät makuaistillisiin nautintoihin. Sanastuksista vanhin on artesaanisiideri vuodelta 2010. Samoin juomakulttuuriin liittyvä artesaaniolut on sittemmin saanut jalansijaa sekä sosiaalisessa että perinteisemmässä mediassa ja päätynyt napatuksi uudissanatietokantaan. Aivan vastikään on kirjattu myös arkisempi ilmaus käsin tehdylle oluelle: artesaanikalja, joka on kiehtovan absurdi yhdistelmä määriteosan fiiniä laatua ja perusosan arkista juotavuutta.

Ruokapuolelta uudissanatietokantaan ovat päätyneet muiden muassa artesaanijäätelö, artesaanileipä ja artesaanipizza. Käsityöläislaatua voi tarjoilla jopa pikaisena mättöruokana, vaikkapa artesaaniburritona. Artesaaniruokaan liittyvistä sanastuksista vanhin on vuodelta 2012: itse artesaaniruoka, joka sulkee ravintoympyräänsä kaikki edellä mainitut ruoka(-ala)lajit.

Nykysuomen sanatietokannan perusteella selvästi suppeamman levikin näyttäisi saavuttaneen artesaani-määritteen suomalaistettu käsityöläis-vastine. Sanastajien haaviin on sattunut vain kolme käsityöläis-alkuista yhdyssanaa: käsityöläisruoka, käsityöläisolut sekä käsityöläispanimo.

Artesaaniruoat kuvissa

Nykyajan ruokatrendit kulkevat tiukkaa käsikynkkää somettamisen kanssa. Jos kurkistetaan ruokakuvien kotiin Instagramiin, saadaan hahmoteltua käsitystä siitä, kuinka suosittuja artesaaniherkut oikeastaan ovat.

Haettaessa Instagramista artesaani-alkuisella aihetunnisteella (#artesaani) listan ylimmäksi ponnahtaa artesaanijäätelö vajaalla 700 osumalla. Käsite näyttäisi viittaavan etenkin italialaistyyliseen gelato-jäätelöön, joka on valmistettu käsin. Seuraavaksi suosituimmat Insta-artesaanit ovat artesaaniruoka, artesaanileipä ja artesaanileipomo. Muiden artesaani-aihetunnisteiden käyttö jää alle sadan maininnan.

Piirakoiden valmistusta. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus
Karjalanpiirakat valmistuu! #artesaanipiirakat #itetein

Kiinnostavaa on, että Instagramin käsityöläis-alkuiset hashtagit vaikuttavat ruokien sijaan liimautuneen vain juomiin. Käsityöläisoluella on aivan omantasoisensa kuluttajakunta: aihetunnistetta on käytetty peräti 3 180 kertaa. Seuraavaksi suosituin käsityöläispanimo seuraa kaukana perässä 440 osumalla. Myös käsityöläissiideri on saanut parisenkymmentä mainintaa.

Blogistin lähtöolettamus, että artesaania ja käsityöläistä käytettäisiin synonyymisesti, on siis Instagram-otannan perusteella hieman erheellinen. Aukoton tutkimus ei tietenkään ole, mutta some-kansalla tuntuu olevan jonkinlainen tendenssi puhua artesaaniruoista ja käsityöläisjuomista.

Mistä artesaanit tulevat?

Jokseenkin epäyllättävästi artesaani- ja käsityöläis-alkuisten sanojen yleistyminen näyttäisi juontuvan valtakielen asemaa pitävästä englannista. Oxford English Dictionaryssa sanan artisan myöhemmin yleistyneeksi sivumerkitykseksi mainitaan ’perinteisiä tai ei-mekaanisia metodeja hyödyntävä henkilö’ (bloginiekan oma suomennos-runnomus). Esimerkkinä laajentuneesta käytöstä mainitaan muun muassa artisan bread ’artesaanileipä’ – käsin leivottu herkku, joka tunnetaan somessa ja suomessakin hyvin.

Anglismin varjossa on ymmärrettävää, että suomeen on laajempaan käyttöön kotiutumassa juuri artesaani-, vaikka samaan funktioon sopisi vastineeksi varsin kelvosti myös kotoisampi ja kuvaavampi käsityöläis-. Kenties artesaani kuulostaa somettajien korvaan viehkeän eksoottiselta ja siksi houkuttelevammalta. Ehkä artesaanilla on suorastaan taiteelliset assosiaatiot (vrt. engl. art ’taide’), kun taas käsityöläisyys tuo mieleen nahkaesiliinat ja vasaran tai neulepuikot ja villapaidan? Hassu intuitiivinen ajatus, mutta luultavasti itsekin valitsisin artesaanijäätelön ja jättäisin käsityöläisjäätelön sulamaan.


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja