Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Inkoon kirkon kattomaalauksia. Kuva: Pirkko Kuutti, Kotus.

Elävät päät
-blogia kirjoittavat Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat, jotka työskentelevät Kotimaisten kielten keskuksessa. Blogissa jaetaan sanakirjatyön sivutuotteita: havaintoja, pohdiskeluja ja oivalluksia Ruotsin vallan aikaisten tekstien ääressä.


rss Elävät päät

17.12.2018 10.34
Maria Lehtonen

Enteitä joulunpyhinä ja koko vuoden juoksussa

Joulun edellä monia mietityttää, onko luvassa lunta. Entä jos vastaus tulikin jo syyskuussa tai viime loppiaisena?

Tällä kertaa en odottele valkeata joulua aivan turhaan, mikäli vanhaa kansaa on uskominen. Vuonna 1773 julkaistu Talon-Pojan Sää- eli Ilma-Kirja tietää nimittäin luvata: ”Jos tammen omenia tule paljo ja warhain, silloin tule talwi paljon lumen kanssa edellä Joulun”. Tänä vuonna paitsi omenapuumme myös tammemme kantoi runsaan kuorman ja mielestäni vieläpä koko lailla varhain.

Toimellinen talonpoika on askareidensa lomasta katsahtanut vuoden mittaan kerran jos toisenkin taivaalle ja myös kalenteriinsa arvoitellen tulevia. Mutta joulunajan lyhyiden päivien aamu- ja ehtoopuhteella hän saattaa pysähtyä pidemmäksikin aikaa arvioimaan ilmoja ja aikoja. Niiden perusteella osaa ennakoida ja varautua tulevaan.

1700-luvun lopulla talonpoika saattoi almanakan lisäksi tarttua edellä mainittuun Talon-Pojan Sää- eli Ilma-Kirjaan, joka neuvoo, ”Kuinga meidän pitä merkitzemän ilmasta Joulu päiwinä, mitkä tulewat asiat meille ilmoitetan koko sinä wuona”. Talonpojat käyttivät kirjasta luultavasti ahkerasti, sillä siitä otettiin useita uusia painoksia, myöhäisin vuonna 1848.

Joulupäivä tiistaina – tervetuloa pehmeät paketit!

Ilma-Kirja käy läpi joulunajan päivät alkaen aatosta:

Jos Joulu Aatona ja Joulu yönä on selkiä ilma, ilman Sadeta ja tuuleta, nijn ota waari, että silloin tule hywä wuosi, ja joka mies saapi kyllä elätyxexensä, mutta jos silloin tuule ja sata, se merkitze kato wuoden, jos tuuli on idästä, tule tauti Kuningain ja Ruhtinain wieraixi, kuolema myös monda pojes otta heidän seastansa koska tuuli on pohjasesta, ole silloin iloisasi, sillä se merkitze hywän wuoden; mutta jos se on Etelästä, se merkitze tautia.

Selkeän jouluaaton ja -yön jälkeen talonpoika on tyytyväinen riittävän elatuksen lupauksesta, mutta sade ja tuuli enteilevät vaikeampia aikoja, poikkeuksena kuitenkin pohjoistuuli, jota talonpoika tervehtii iloisena, sillä luvassa on hyvä vuosi.

Joulupäivänä on syytä vilkaista myös almanakkaan, sillä keskeistä on se, mille viikonpäivälle joulupäivä osuu: ”Jos Joulu-päiwä tistain päälle lange Silloin tule kylmä talwi, paljon lumen ja tuulen kanssa.” Tänä vuonna joulupäivä sattuu juurikin tiistaille, joten todelliseen tarpeeseen tulevat ainakin villasukkia ja kerrastoja sisältävät pehmeät paketit.

Tiistainen joulupäivä enteilee Ilma-Kirjan mukaan myös märkää kesää ja keskinkertaista vuodentuloa eli satoa sekä lisäksi voita, hunajaa ja pellavaa hyödytykseksi. Vaikeita aikoja on luvassa sikopaimenille, lampureille ja monille muillekin, sillä ”Siat kuolewat, ja lambat häwiäwät, monda siwiätä Ihmistä myös kuole, Laiwat Merellä owat hädäsä, monda Pappia Kuolema myös pojes otta”. Toisaalta mielenrauhaa tuo maailmanrauha, sillä ”tänä wuonna on hywä sowindo Kuningain ja Ruhtinain wälillä”.

Tammikuu kuin joulupäivä, joulukuu kuin loppiainen

Ilma-Kirja kertoo:

Ne wanhat ja wijsat, alkawat merkkinsä Joulu-Päiwästä ja nijstä kahdesta toistakymmenestä seurawaisesta loppiaiseen asti. Ja nijnkuin ilma näinä päiwinä on, nijn se myös joka kuussa, kuka kungin päiwän päälle lange, oleman pitä. Se tule tietä että Joulu-Päiwä merkitze Tammi Kuun, Januariuxen. Se toinen Joulu päiwä, merkitze Helmi Kuun, Februariuxen ja nijn edespäin sijhen wijmiseen asti.

Joulupäivän sää kertoo siis tammikuun sään, toisen joulupäivän sää helmikuun sään ja niin edespäin aina loppiaiseen, joka kertoo ensi vuoden joulukuun sään.

Erikseen Ilma-Kirja mainitsee vielä koko joulunpyhien säästä seuraavaa:

Jos Joulu-Yönä on kowin tuulinen ilma, njjn se wuosi wanhain sanan jälken on Hedelmällinen. Jos Joulu Päiwänä myös tuule, silloin kaswut hywän hedelmän saawat, ja jos Auringo Aamulla paista, sinä wuona tule paljon wijna. Jos Auringo wimeisnä päiwänä heliästi paistaa, nijn totisesti hywän wuoden saamme.

Vahvemmaksi vakuudeksi voi kahdentoista joulunajan päivän jälkeen tarkastella vielä seuraavien kuuden merkkipäiväksi kutsutun päivän säätä, sillä ”[k]ukin näistä sisälläns pitä kaxi kuukautta. Se ensimmäinen edellä puolen päiwän Tammi kuun – – ja ehtopuolella Helmi kuun” ja niin edelleen. Näiden lisäksi tarkastellaan säätä, luonnon merkkejä ja vuodentuloa kuukaudesta toiseen, niin kuin syyskuussa tammenterhoja, joiden perusteella odotankin tänä vuonna lumista joulua.

Selkeää jouluaattoa ja -yötä sekä kirkasta loppiaista toivottaen!

MARIA LEHTONEN

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja