Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Äikät-palstalla äidinkielenopettajat kirjoittavat kielestä koulun näkökulmasta. Mitä kielestä puhutaan nyt?

Kiinnostaako tälle palstalle kirjoittaminen? Ota yhteyttä!


rss Äikät

13.5.2019 10.15
Äikät: Katariina Knuutinen

Torttuäijiä ja mämmittömiä pääsiäisiä

Teema- ja juhlapäivät rytmittävät lukuvuotta ja maustavat kouluarkea.

Omakuva: Katariina Knuutinen.
Järvenpään Yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Katariina Knuutinen.

Lukuvuoden varrella on monenlaisia juhla- ja erityispäiviä. Osaan liittyvät historialliset tapahtumat tai merkkihenkilöt, osassa kyse on esimerkiksi ihmisryhmän tai ilmiön huomioimisesta.

Ystävänpäivänä monessa koulussa kirjoitellaan nimiä halilautasiin ja moikkaillaan kavereita terkkuradiossa. Saamelaisten kansallispäivänä nostetaan saamelaisasiaa esille. Kalevalan päivän alla huomiota kiinnitetään kansalliseepokseemme.

Monenlaisten asioiden huomioimista

Eräs oppilas mietti kerran, että on ristiriitaista, että kalenterissa on sekä naistenpäivä että tasa-arvon päivä – ne kun liittyvät toisiinsa. Pohdinta jatkui: Miksi ei ole myös miestenpäivää ja joku muu -päivää? Tyttöjen oikeuksien päivää vietetään lokakuussa ja lapsen oikeuksien päivää marraskuussa, mutta nuorten, keski-ikäisten tai eläkeläisten oikeuksien päivää ei toistaiseksi kalenterista löydy. Äitienpäivä ja isänpäivä löytyvät, mutta pitäisikö olla vanhemman päivä? Entä perheen päivä? Ansaitsisivatko perheettömät omat päivänsä?

Parhaimmillaan teemapäivä on hyvää yhteisöllisyyttä. Tehdään yhdessä töitä jonkun tärkeäksi koetun asian eteen ja parhaassa tapauksessa vaikutetaan ihmisten toimintaan koko vuoden ajan eikä pelkästään yhden teemapäivän aikana. Kaatuneitten muistopäivänä ja veteraanipäivänä nostetaan esille historian tapahtuneita, sananvapauden päivänä kunnioitetaan vapaata tiedonkulkua ja yrittäjän päivänä huomioidaan yrittäjyyttä.

Torstai kalenterissa. Kuva: Vesa Heikkinen.
Tähän mahtuisi vielä ainakin pari teemapäivää. Kuva: Vesa Heikkinen.

Suomen kieli ja kulttuuri on huomioitu kalenterivuodessa hyvin. On suomen kielen päivä, suomalaisen kulttuurin päivä, suomalaisuuden päivä ja suomalaisen musiikin päivä. Myös joillakuilla kirjailijoilla on oma päivänsä. Itsenäisyyspäivä on, samoin Suomen luonnon päivä. Suomalaisen työn päiväkin löytyy. Ilmoilla on ollut ajatusta myös päivästä, jolloin lippu nousisi salkoon äidinkielenopetuksen kunniaksi.

Teemapäivien tiimoilta tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. Vappu on kalentereissa muuallakin kuin Suomessa, ja kansalliseen korvapuustipäivään on saatu inspiraatiota rakkaasta naapurimaasta. Onhan kalenterissa myös ruotsalaisuuden päivä ja Eurooppa-päivä. YK:n päiväkin löytyy.

Makuelämyksiä

Erillinen suomalaisen ruoan päivä puuttuu ainakin toistaiseksi, mutta herkut teema- ja juhlapäivinä ovat tärkeitä. Kakku maaliskuun puolivälin paikkeilla maistuu erityisen muhevalta, kun se on Minna Canthin kakku. Osin herkuistaan päivät tunnetaan: ”Se on se torttuäijä!” muisteltiin J. L. Runebergin päivänä. Laskiaisena kermaherkun äärellä mietittiin ruokalassa ”Kuka tän pullan on keksinyt? Kuka tyyppi tähän liittyy?”

Kun juhla- ja teemapäiviin valmistaudutaan, ruoka ja juoma nousevat suunnitelmissa heti esille. Mitä pitää muistaa laittaa tekeytymään ajoissa, mitä ehtii hakea kaupasta, mitä voi tehdä itse ja mikä resepti on siihen perinteinen eli oikea?

Runebergintorttuja. Kuva: Kuva-Plugi.
Entä mikä filtteri sopii parhaiten Instagram-kuviin? Kuva: Kuva-Plugi.

Vappu ei ole vappu ilman ikonisia simaa, munkkeja ja tippaleipiä, ja vuosi vuodelta laajemmin juhlittavaan halloweeniin kuuluvat kurpitsapaistosten lisäksi erilaiset ruokailulliset ällötyselementit kuten silmämunakananmunat, hämähäkkikuppikakut ja luonnottoman värinen virvoitusjuoma. Ruoasta ja juomasta keskustellaan myös oppilaiden keskuudessa: ”Ei meillä oo pääsiäisenä mämmiä, koska ei sitä kukaan meillä syö”, ”Kyllä kinkku on kunkku” ja ”Meillä on tänä jouluna vegaanijouluhaaste”.

Keksi itse osa teemapäiväsi

Joidenkin liputuspäivien kohdalla mietitään, mistä liputus johtuu ja poistuuko erityispäivänä joskus kalenterista tai korvautuuko se jollain toisella. Maailma muuttuu, ja niin muuttuvat erityispäivätkin. On sopimuksenvaraista, mille liputetaan ja mikä huomioidaan erityispäivänä.

Osa uusista teemapäivistä voi tuntua väkisin väännetyiltä tai liioitelluilta, mutta keskustelua ne ainakin herättävät. Yhdessä voidaan etsiä tietoa, miksi vaikkapa suklaalla on niin monta huomiointipäivää ja mikä tausta helatorstain viettämisellä on.

Kuka tahansa voi laittaa teemapäivän alulle. Vakiintuneimmat päätyvät sitten kalenteriin. Keksi itse juhlapäiväsi -päivänä uusia erityispäiviä voidaan ideoida: miksi jokin tarvitsisi erityispäivänsä, miten erityispäivä perusteltaisiin, miten päivää juhlittaisiin ja kuka henkilö tai ketkä henkilöt päivään mahdollisesti liittyisivät?

Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitus tekee päätöksen liputtomista merkkipäivistä saamiensa anomusten perusteella. Anomuksia voivat tehdä niin kansalaiset kuin viranomaisetkin. Ehtona kalenteriin pääsylle on, että kyseisen merkkipäivän vietto on Suomessa laajaa ja vakiintunutta, ja että päivä täydentää hyvin kalenterin merkkipäivien kokonaisuutta. Lisäksi otetaan huomioon erilaisia kulttuurisia näkökohtia.

KATARIINA KNUUTINEN
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Järvenpään Yhteiskoulu

Lähde:

Kati Siponmaa: Suklaakakuillekin on oma päivänsä – Kuka tahansa voi laittaa teemapäivän alulle, mutta niistä vain vakiintuneimmat päätyvät kalenteriin (Yle, 1.4.2019)


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja