Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Äikät-palstalla äidinkielenopettajat kirjoittavat kielestä koulun näkökulmasta. Mitä kielestä puhutaan nyt?

Kiinnostaako tälle palstalle kirjoittaminen? Ota yhteyttä Kotuksen verkkotoimitukseen.


rss Äikät

25.9.2017 11.39
Äikät: Anna Alatalo

Sahanpurua ja partisiippirakenteita

OSMA eli maahanmuuttaja kieltä ja kulttuuria opiskelemassa.

Omakuva: Anna Alatalo.
Suomi toisena kielenä -opettaja Anna Alatalo.

Jokaista kieltä muokkaa kulttuuri, jossa se on kehittynyt ja jossa sitä käytetään. Kun maahanmuuttaja kohtaa kantasuomalaisen kielenkäyttötilanteessa arjessa, kumpikaan ei välttämättä tiedosta käyttämänsä suomen kielen kulttuurista ulottuvuutta.

Miten tämä huomioidaan maahanmuuttajien kielikoulutuksessa? Kohtaavatko sahankäytön sanaston hahmottamisen tapa, partisiippirakenteiden ymmärtämisen taito ja suomalaisen työkulttuurin tapojen omaksuminen?

Työpainotteista kielen oppimista

Opetan suomen kieltä ja kulttuuria OSMA-hankkeessa (Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti) Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Hankkeen tavoitteena on työpainotteisen kotouttamismallin kehittäminen, joten opetan työelämässä ja jatkokoulutuksessa tarvittavan suomen kielen taitoa maahanmuuttajille.

Lapissa asuu nyt noin 3 500 maahanmuuttajataustaista ihmistä. Kotoutumiskoulutuksen kehittämistyössä on noussut esille tarve yksilöllisten koulutuspolkujen räätälöintiin ja mahdollisuuteen yhdistää kotoutumiskoulutus, ammatillinen koulutus sekä kieli- ja kulttuurivalmennus.

Tähän tarpeeseen on Rovaniemellä luotu yksilölliseen ohjaukseen ja asiantuntemukseen perustuvaa koulutusta ja työtoimintaa. Tavoitteena on parantaa maahanmuuttajan mahdollisuuksia alkuvaiheen kielikoulutuksen jälkeiseen koulutus- ja ammattikielitaidon ja työelämätaitojen omaksumiseen. Yksi menetelmä on parantaa maahanmuuttajan kielitaitoa yksilöllisesti suunnitellulla kielivalmennuksella. Työtön työnhakija pääsee työkokeiluun, jossa hän voi työskennellä säätiön työpajalla siirtyäkseen myöhemmin ulkopuoliseen työkokeiluun, palkkatyöhön tai jatkokoulutukseen.

Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti

OSMA-hanke on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Eduro- ja Saura-säätiöiden yhteishanke, joka on käynnistynyt syksyllä 2016. Mallissa työtaitojen, työelämätaitojen ja suomen kielen oppiminen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kohderyhmänä ovat oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat, jotka pyrkivät työelämään tai koulutukseen.

Hankkeessa on tarjolla ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta sekä työllistymispolkujen löytämiseen perustuvaa kielen opetusta työpajoilla ja ulkopuolisilla työpaikoilla. Käytännössä hankkeeseen osallistujat työskentelevät säätiöiden työpajoilla ja kehittävät koulutuksessa tarvittavia taitoja hankkeen koulutusvalmennuksessa. Työpajoilla harjoitellaan esimerkiksi ravintola-alan, kone- ja metallialan, puu- ja rakennusalan tai tekstiili- ja vaatetusalan työtaitoja ja ammatillista kieltä.

Ammatillinen kielen opetus osana kotouttamista

Maahanmuuttajan kotoutumisaika on keskimäärin kolme vuotta, mutta tarvittaessa sitä voidaan pidentää. Kotoutumisaika määritellään kotoutussuunnitelmassa. Suunnitelmassa sovitaan palveluista, joita maahanmuuttaja tarvitsee kotoutumisensa ja työllistymisensä tueksi. Suunnitelmassa voidaan sopia muun muassa osallistumisesta kotoutumiskoulutukseen, suomen kielen koulutukseen, muuhun koulutukseen, työelämävalmiuksia edistävään valmennukseen tai työkokeiluun. 

Tällä hetkellä ongelmaksi on koettu, että maahanmuuttajien kielen opetus ei ole riittävän tehokasta heidän työllistämisekseen. Moni jää kotoutumiskurssin jälkeen työttömäksi työnhakijaksi, eikä työllistyminen tai jatkokouluttautuminen etene.

Pitempi kotoutumisaika on hyvä vaihtoehto esimerkiksi maanviljelyskulttuurista tulevalle tai palveluammatissa työtä tehneelle maahanmuuttajalle, jonka kotimaan työkulttuuri ja koulutusjärjestelmä mahdollisesti poikkeavat suomalaisesta. Syrjäytymistä ja kotiin toimettomaksi jäämistä voidaan ehkäistä työllistävin toimenpitein, jotka nopeuttavat prosessia.

Kielitietoisuuden ja -taidon kehittyminen työpajoilla

Työpajalla oppija työskentelee esimerkiksi kone- ja metalli-, puu- ja rakennus-, puhdistus-, ravintola-, tekstiili-, atk- tai kuljetuspalveluissa. Työvälineiden, materiaalien, tekniikoiden ja työtoiminnan sanasto ja kielenkäyttötavat ovat opetuksen lähtökohtana. Opettaja valmentaa kielenoppijaa selviämään työympäristössä itsenäisesti, ja työvalmentaja ottaa vastuun maahanmuuttajan toiminnallisista taidoista. 

Oppiminen pajalla on ammattitaidon kehittämistä, jossa viestinnällistä suomen kieltä ja työtaitoja opiskellaan fyysisessä työympäristössä. Oppituokioilla puolestaan keskitytään myös ammatillisten tekstitaitojen oppimiseen ja alakohtaisen sanaston ja kirjoittamisen tapojen hallintaan.

Luku- ja kirjoitustaidon opetussuunnitelmissa lukutaidottomat jaetaan kolmeen osaan. Primaarilukutaidoton oppija ei osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä. Sekundaarilukutaitoinen osaa lukea jollakin muulla kuin latinalaisella aakkostolla kirjoitettua tekstiä. Semilukutaitoisella on jonkin verran taitoa lukea latinalaisella aakkostolla.

Työpainotteinen tapa oppia sanastoa ja tekstitaitoja esimerkiksi puhdistuspalvelu-, ravintola- tai kiinteistöalan työpajatoiminnassa ja työympäristössä voi auttaa oppijaa etenemään suomalaisessa yhteiskunnassa. Se opastaa häntä hahmottamaan kielen ja kulttuurin merkityksiä. Kun työpajalla nimetään työvälineitä ja pohditaan työohjeiden imperatiivien tai aikamuotojen merkitystä, kielitaito kehittyy toimintaympäristön ja pedagogisen ohjauksen avulla.

Kielen semantiikkaa ja toiminnallisen kieliopin taitoja

Suomalaisen kulttuurin näkökulmasta luodut ohjaus- ja koulutuskulttuurin metodit voivat hämmentää uutta kuntalaista. Siksi palvelurakenteita pyritään parantamaan hänen maailmaankuvaansa ja kielikäsitystään vastaaviksi.

Pedagogisina välineinä toimivat opettajan tekemät sähköisen oppimisympäristön materiaalit, hankkeessa tehdyt pajakohtaiset visuaaliset ja auditiiviset selkotekstit sekä työpajaympäristöön tehdyt kielen ja oppimisen apuvälineet. Kielenoppijoille järjestetään sekä oppituokioita että yksilöllistä kielen ohjausta. Suomen kielen opettaja on tarvittaessa oppijan tukena tämän toimiessa pajalla.

Opettajana tässä työpajatyöskentelyyn ja työelämätaitojen kehittämiseen keskittyvässä opetusmallissa on kiehtovaa työskennellä, koska valmista kielen opettamisen tapaa ei ole, vaan se muotoutuu asiakkaan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käsin. Opettaminen alkaa ikään kuin joka päivä alusta, kun annamme yhdessä työvälineille nimet, etsimme oppijalle sopivaa lukemisen tapaa ja kielen rakenteiden ymmärtämisen logiikkaa erilaisen kirjaimiston ja äänteiden ymmärtämiseen.

Kun puhdistuspalvelupajalla työskentelevä oppii kirjoittamaan toimistotilan siivouksen vaiheet työohjeeksi tai hitsaustyötä tekevä osaa nimetä kaikki käyttämänsä työvälineet suomen kielellä, on ylitetty jo pieni ammatillisen kielen ja työelämän sanaston silta. Kielen sillan toivoo kantavan työllistymiseen asti.

ANNA ALATALO
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, S2-opettaja
OSMA-hanke, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lähteet:

Laki kotoutumisen edistämisestä (Finlex, 8.9.2017)
OSMA-hanke – Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja