Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Kurria kyytipojaksi

Suomalaiset litkivät pastöroitua ja homogenoitua kulutusmaitoa, vähärasvaisempia kevyt- tai ykkösmaitoa taikka rasvatonta maitoa. Arkipuheessa kulutusmaito on tölkin värin mukaan punaista ja kevytmaito sinistä maitoa.

Terveydestään kiinnostuneet tietävät, että rasvaa pitää välttää. Siksi meille kevytmaidon lisäksi kaupitellaan muitakin kevyttuotteita. Kevyt-sana herättää myönteisiä mielikuvia.

Miksi rasvattomalla maidolla on niin mielikuvitukseton nimi kuin rasvaton maito tai rasvatonmaito? Sehän ei ole oikeastaan edes kunnon nimi, vaan enemmän selite tai määritelmä. Rasvattomalla eli kuoritulla eli kermotulla maidolla on kyllä vanhastaan ollut kymmenittäin nimityksiä. Yksikään niistä ei ole kelvannut markkinoijille, eivätkä he ehkä niitä tunnekaan.

Sellaiset alueelliset nimitykset kuin joppi, pluttana, fletku, hoilo, holikka, hulitus, lurju jne. ovat niin leimallisesti murresanoja, etteivät ne sovellu kaikkien kieleen. Kuoritun maidon nimityksistä kurnaali ja kurri ovat olleet tuttuja lähes koko Suomessa. Molemmat mainitaan kansanomaisina Nykysuomen sanakirjassa, ja kurrin tuntee jopa uusi Suomen kielen perussanakirja.

Eivätkö meijerit vaihtaisi asiallisen mutta kömpelöhkön rasvaton maito ‑nimityksen lyhyeen ja ytimekkääseen kurriin? Se lienee alkuaan savolaisten keksimä, mutta se levisi nopeasti muuallekin Suomeen. Kurri-nimitys on siis jo kerran osoittanut elinvoimansa.

Kaikki murresanat eivät käy yleiskieleen. Kuoritun maidon murrenimitysten yhteinen piirre oli tyyliväritteisyys, jopa halventavuus. Rengit ja piiat kimmastuivat, kun isäntäväki rupesi juottamaan heille meijerin palauttamaa kurria, vasikanjuomaa. Kun nämä varhaisen terveysterrorismin tai ehkä pikemmin nuukuuden uhrit eivät muuta voineet, he keksivät pilkkalauluja ja haukkumasanoja.

Juuri mikään ei tässä maailmassa ole ikuista. Vihatusta rasvattomasta kurrista on tullut arvostettu ja lääkäreidenkin suosittama juoma. Olisiko asenteiden muutos vaikuttanut kieleen, nimitysten tyylisävyihin? Jos on, kurri-sanan voisi pelastaa takaisin elämään: ottaa uuskäyttöön, panna kierrätykseen.


MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 3.3.1996.


Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely 2017 / Kundundersökning 2017

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången