Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Hyvää virkakieltä 2018

31.10.2018

Mitä ovat Vimana, SoteDigi ja Makufi?

Kohdettaan kuvaavat nimet auttaisivat Ulla Onkamon mukaan ymmärtämään maakuntauudistusta.

Tarkastellaanpa hetki tämän kolumnin otsikossa näkyviä nimiä. Mitä tietoa nämä nimet kertovat kohteestaan? Viittaavatko ne esimerkiksi paikkaan, yritykseen, tuotteeseen, virastoon vai hankkeeseen? Mitä Vimana, SoteDigi ja Makufi ovat tai tekevät? Mihin voisit tarvita Vimanaa? On tyydyttävä siihen, että näihin kysymyksiin ei saa riittävää vastausta kyseisten nimien perusteella.

Vimana on maakuntien palvelukeskus

Hallituksen esittämän maakuntalain (HE 15/2017) kuudennessatoista luvussa säädetään maakuntien valtakunnallisista palvelukeskuksista. Niitä ovat 118. pykälän mukaan 1. toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus, 2. talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus sekä 3. tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus. Laissa ei sen sijaan säädetä perustettavien palvelukeskusten nimenmuodostuksesta. Kotimaisten kielten keskus huomauttikin lausunnossaan maaliskuussa 2017, että pykälässä esitetyt palvelukeskusten nimitykset tulisi kirjoittaa isolla alkukirjaimella, jos niiden on tarkoitus olla toimintaa kuvaavien ilmausten lisäksi keskusten nimiä.

Kohdettaan kuvaavat nimitykset eivät kuitenkaan olleet keskusten nimiä. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus on nyt nimeltään Vimana. Sen tehtävänä on maakuntalain 122. pykälän mukaan tuottaa tietohallinto-, kehittämis-, integraatio- sekä tietojärjestelmä- ja tietotekniikkapalveluja. Vimana käyttää itse verkkosivuillaan luonnehdintaa ICT-palvelukeskus, johon sisältyy englanninkielisestä tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoittavasta ilmauksesta peräisin oleva lyhenne ICT (< information and communication technology). Kirjainyhdistelmä vimana ei tarkoita mitään suomeksi tai ruotsiksi.

Lyhennenimet SoteDigi ja Makufi

Toisin kuin Vimanasta, SoteDigi-nimestä pystyy päättelemään muutamia seikkoja. Mediassakin tiuhaan käytetty sote-lyhenne tarkoittanee jotakin sosiaali- ja terveys -alkuista. Loppuosa digi on tuttu esimerkiksi sanoista digiboksi ja digilehti, joissa se tarkoittaa digitaalista ’numeroihin perustuvaa, numeroita vastaavia signaaleja käyttävää’. Nämä lyhenteet ja niiden muodostaman nimikokonaisuuden merkitys eivät kuitenkaan avaudu helposti − etenkään jos kuulijan äidinkieli on muu kuin suomi.

SoteDigi on verkkosivujensa mukaan yksi kolmesta maakuntien palvelukeskuksesta. Vimanaksi nimetyn tieto- ja viestintäteknisen palvelukeskuksen lisäksi lakiehdotuksessa säädetään kuitenkin vain toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksesta sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Koska SoteDigin tehtävänä on sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaation ja yhteensovittamisen edistäminen, se ei toimenkuvansa perusteella ole kumpikaan näistä, vaan pikemminkin jonkinlainen Vimanan rinnalla toimiva yhtiö. Yhtiön lakisääteinen perusta jää epäselväksi.  

Koska nimi SoteDigi ei noudata suomen oikeinkirjoitusta, siitä tullaan todennäköisesti näkemään hyvin monenlaisia kirjoitusasuja. Osa kirjoittajista muistanee vain, että nimessä on jotakin normaalista kirjoitustavasta poikkeavaa. Suomen kielen lautakunnan suosituksen mukaan nimen voi kirjoittaa yleiskielessä suomen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan Sotedigi tai Sote-digi. Yhdysmerkkiä voi käyttää lyhennesanoista koostuvissa ilmauksissa, jos se tuntuu selvyyden vuoksi tarpeelliselta.

Nimistä kolmas, Makufi, viittaa puolestaan Vimanan hankkeeseen, jossa valmistellaan maakuntien yhteistä verkkosivustopohjaa. Sen pohjana lienevät sana maakunta ja Suomen kansallinen verkkotunnuspääte fi. Maakunta- ja sote-uudistuksen verkkosivuilla kirjoitetaan Makufi-hankkeen lisäksi Makufi-yhteistyöstä ja Makufi-seminaarista.

Nimi on arvokas tiedonvälittäjä

Kaikkien erisnimien perustehtävä on yksilöidä kohteensa ja erottaa se muista samankaltaisista. Tähän riittää periaatteessa mikä tahansa merkityksetön äänneyhdistelmä tai merkkijono, joka eroaa muista, kuten esimerkiksi Vimana, Sotedigi tai Makufi. Yksilöimisen lisäksi nimellä on kuitenkin monia muitakin tehtäviä, jotka vaihtelevat tarkoitteen mukaan. Nimellä voi muun muassa välittää kuulijalle paljon hyödyllistä tietoa tarkoitteesta: se on siis erinomainen, tiivis informaatiokanava. Tätä ominaisuutta julkisten nimien suunnittelijoiden kannattaisi aina hyödyntää − myös silloin, kun nimi tarvitaan julkisia palveluita tuottavalle yhtiölle.

Toiveena ymmärrettävät nimet valtionyhtiöille

Sekä Vimana että Sotedigi ovat toistaiseksi valtionyhtiöitä ja siirtyvät myöhemmin pääosin maakuntien omistukseen. Siksi hallintolain vaatimus asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä kielenkäytöstä ei velvoita niitä yhtä selvästi kuin viranomaisia. Hallintolaissa (2. §) kuitenkin todetaan, että lakia sovelletaan myös valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.

Kielilain 24. pykälässä taas todetaan tulkinnanvaraisesti, että

valtion liikelaitoksen sekä sellaisen palvelua tuottavan yhtiön, jossa valtiolla taikka yhdellä tai useammalla kaksikielisellä kunnalla taikka erikielisillä kunnilla on määräämisvalta, on annettava palvelua ja tiedotettava suomeksi ja ruotsiksi toiminnan laadun ja asiayhteyden edellyttämässä laajuudessa ja tavalla, jota kokonaisuutena arvioiden ei voida pitää yhtiön kannalta kohtuuttomana.

Silti valtionyhtiöitä ovat esimerkiksi yksikielinen Posti ja pelkästään englanninkieliset Business Finland sekä tuleva Traffic Management Finland.

Tilanne on valitettava, sillä liikelaitosten yhtiöittämisen myötä valtionyhtiöt ovat nykyään keskeinen osa julkista hallintoa. Monet yhtiöt tuottavat palveluita, joista kaikki kansalaiset hyötyvät. Siksi niiden nimien olisi hyvä kuvata kohdettaan kansalliskielellä. Suomalaisten olisi helpompi hahmottaa yhteiskunnassa toimivien tahojen verkostoa, jos valtionyhtiöiden nimet eroaisivat yksityisten yritysten nimistä. Selkeät nimet tukisivat hallinnon työntekijöitä ja kansalaisia maakuntauudistuksen mukanaan tuomien muutosten ymmärtämisessä.

On selvää, että lyhyet nimet ovat käteviä sähköistyvässä maailmassa ja monet valtionyhtiöt ovat tiiviisti yhteydessä ulkomaille. Verkkotunnuksissa ja sähköpostiosoitteissa on kuitenkin mahdollista käyttää normaaliin tapaan koko nimestä muodostettua lyhennettä. Englanninkielisen nimen taas voi aina muodostaa erikseen kansainvälisiä käyttöyhteyksiä varten. Epäselviä kirjainyhdistelmänimiä tai englanninkielisiä nimiä perustellaan toisinaan myös brändäyksellä, vaikka brändäys onnistuu mainiosti kohdettaan kuvaavalla nimellä. Tästä hyvä esimerkki on Nokian renkaat, joka oli yksi Suomen arvokkaimmista brändeistä vuonna 2017.

ULLA ONKAMO

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 31.10.2018.

Palaa otsikoihin