Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Hyvää virkakieltä 2018

9.10.2018 10.08

Hyvästä kielestä lukijan palvelemiseen

Ulla Tiililä: virkakielenhuollossa on joskus oltava tiukempi kuin yleiskielenhuollossa.

Virkakielenhuolto nojaa kielentutkimukseen, mutta tutkimustuloksia ei voi siirtää kielenhuoltoon suoraan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kielen vaihtelun kirjoa voi tutkimuksessa tarkastella kartoittaen ja toteavasti. Kielenhuollossa on sen sijaan otettava kantaa ja ehdotettava ratkaisuja.

Joskus virkakielenhuollossa on myös oltava tiukempi kuin yleiskielen huollossa. Yleiskielen normeja on viime vuosikymmeninä usein muutettu siten, että kielenkäyttäjille jätetään tyylillistä liikkumavaraa: Johonkin sanaan tai kielen rakenteeseen voi liittyä ongelmia, mutta ei kuitenkaan aina ja joka tilanteessa. Se, mikä sopii rentoon blogiin, ei välttämättä käy pöytäkirjassa tai potilasohjeessa. Kielellisen muodon sopivuus kirjoittajien on osattava arvioida itse.

Kun johonkin sanaan tai muuhun kielen piirteeseen jätetään tällainen harkinnanvara, tiukimman tulkinnan tilanteet koskevat tyypillisesti juuri virka- ja oikeuskieltä. Väljentäessään esimerkiksi etteikö-konjunktioon liittyvää suositusta vuonna 1993 suomen kielen lautakunta totesi, että sitä ”ei pidä käyttää erityistä tarkkuutta vaativissa tyylilajeissa, esimerkiksi oikeudenkäytön kielessä”.

Tämä tiukempi linja johtuu siitä, että − toisin kuin vaikkapa median kieltä − virkakieltä säädellään: sen laadulle asetetaan vaatimuksia monessa eri laissa. Tunnetuin ja keskeisin vaatimus on hallintolain 9. pykälän vaatimus asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä kielenkäytöstä.

Kohti yksiselitteisiä rakenteita

Kun tutkija kuvaa kieltä ja sen käyttöä, hän voi todeta, että esimerkiksi ollessa-tyyppistä rakennetta käytetään ilmaisemaan useita merkityksiä: rinnastusta, ehtoa, syytä ja aikasuhdetta. Tähän tapaan rakennetta luonnehditaan Isossa suomen kieliopissa, joka on kieltä ja kielenkäyttöä kuvaava, ei normittava kielioppi. Myös Kielitoimiston ohjepankin ohjeissa yleiskieltä varten monimerkityksisyyttä pidetään mahdollisena, jos tulkinta ei jää epäselväksi.

Virkakielenhuollossa on kuitenkin tähdennettävä, että virkakielessä monimerkityksisiä ilmauksia ei tulisi käyttää eikä kirjoittajan pitäisi jättää tarkoitustaan lukijan arvailtavaksi. Mitä esimerkiksi tarkoitetaan seuraavassa katkelmassa, jossa ollessa-tyyppistä rakennetta on käytetty.

Sijoittuessaan keskusterveysasemalle fysioterapiayksikön toiminta tukee terveysasemien lääkärien ja hoitajien toimintaa.

Onko kyse mahdollisen maailman asioista ja rakenne ilmaisee merkitystä ”jos fysioterapiayksikkö sijoittuu”? Vai onko tarkoitus korostaa syysuhdetta: ”koska fysioterapiayksikkö sijoittuu terveysasemalle”?

Tällaisten epäselvyyksien vuoksi virkakielenhuollossa neuvotaan käyttämään ollessa-rakennetta vain yhteyksissä, joissa ilmaistaan aikasuhdetta (silloin kun). Jos halutaan ilmaista syytä tai ehtoa, sopivia ovat esimerkiksi jos- ja koska-lauseet.

Eroon epämääräistäjistä

Toisinaan virkateksteissä käytetään sanoja, joita on aiemmin kritisoitu oikeakielisyyden näkökulmasta. Virkakielenhuollossa niitä suositellaan vältettäväksi, koska ne aiheuttavat selkeysongelmia.

Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset sanat kuin johtuen, riippuen ja koskien, jotka ovat muodoltaan tekemisen tapaa ilmaisevia lauseenvastikkeita: söi maiskuttaen > söi siten että maiskutti.

Näitä sanoja on kielenhuollossa vieroksuttu jo vuosikymmenten ajan, ja kielentutkimuksessa kielenhuollon linjaan on joskus suhtauduttu kriittisesti. Kielitoimiston ohjepankissa sanoja luonnehditaan kivettymiksi, jotka ovat irtautuneet lauseenvastikekäytöstään.

Nykyvirkakielenhuollossa kirjoittajia ohjataan tunnistamaan nämä sanat ja niihin liittyvät riskit. Keskeistä on, että nämä sanat liittyvät usein rakenteisiin, jotka ovat muutenkin hankalia. Siksi ongelma ei poistu sillä, että esimerkiksi sana johtuen vaihdetaan sanaksi vuoksi tai takia.

Jos itse asia on hankala, heikentävät johtuen, liittyen ja koskien ymmärrettävyyttä ennestään, koska ne epämääräistävät lauseen merkitystä. Seuraavassa esimerkissä asioiden suhteet hämärtyvät sisältäen-sanan vuoksi, joka ei kerro, onko ajatus esimerkiksi ”joka sisältää” vai ”ja se sisältää”. Hankalakin asia siis avautuisi jollakin tapaa, jos vältettäisiin epämääräistäviä muotoja ja sanoja:

Rakenteeltaan se on parannettu harvaverkkojärjestelmä sisältäen epäjatkuvuustekijät.

Monitulkintaiset sanat

Oikeakielisyysongelma voi muuttua selkeysongelmaksi myös sananmuodostustapauksissa. Esimerkiksi sanaa sinällään voisi kritisoida epäloogisesta koostumuksesta, sillä se muodostuu kahdesta peräkkäisestä sijapäätteestä: Pronominia se on ensin taivutettu essiivissä (sinä) ja sen jälkeen siihen on liitetty vielä adessiivin pääte (sinällä). Kaiken tämän päälle tulee vielä omistusliite (sinällään). Vastaava muodoste sanasta talo olisi talonallaan.

Kieli ei kuitenkaan aina ole matemaattisen looginen, ja virkakielenhuollon näkökulmasta sanan ongelma onkin pääosin toisaalla: Teksteissä sinällään voi tarkoittaa samaa kuin sanat sinänsä, itsessään ja sellaisenaan. Sanan käyttäminen jättää usein epäselväksi, mitä näistä kolmesta vaihtoehdosta tarkoitetaan.

Mitä esimerkiksi tarkoitetaan, kun kirjoitetaan “Tehdas on säilytetty sinällään alkuperäisessä asussa”? Onko sinällään tässä sama kuin sellaisenaan, jolloin alkuperäisyys tulee sanotuksi kahteen kertaan? Vai onko tehtaan asu “sinänsä alkuperäinen”, mutta asiaan liittyy vielä jotakin odotuksenvastaista? Usein merkitys täsmentyy tekstiyhteydessä. Täsmentyminen saattaa kuitenkin vaatia asiantuntevan lukijan, kuten seuraavassa esimerkissä:

Menetelmät soveltuvat sinällään myös tavallisen aineiston käsittelyyn.

Jos menetelmät kelpaavat sellaisenaan, niitä ei tarvitse muuttaa. Jos ne kelpaavat sinänsä, lukija saattaa odottaa, että asiaan liittyy varauksia. Sinällään kätkee tämän eron eikä siten sovi täsmällisyyttä tavoittelevaan tekstiin, kuten virkatekstiin.

Mustalle listalle?

Virkakielenhuollossa keskitytään yleensä tekstien selkeyteen, ymmärrettävyyteen ja sävyyn. Kielioppi tai oikeinkirjoitus eivät virkateksteissä sen sijaan tavallisesti tuota suuria ongelmia. Niiden pulmiin kirjoittavat saavat nimittäin helposti apua vaikkapa Kielitoimiston sanakirjasta ja Kielitoimiston ohjepankista. On silti mielenkiintoista, että monella epäselvyyttä aiheuttavalla ilmauksella on taustallaan myös jonkinlainen oikeakielisyysongelma

Virkakielenhuoltajilta toivotaan aina silloin tällöin listaa pannaan julistetuista ilmauksista. Jos suomalaisessa virkakielenhuollossa harrastettaisiin mustia listoja, ehdokkaita niihin voisivat olla johtuen, koskien ja liittyen sekä sinällään – ellei joku osoita, miten ne kirjoitetussa kielessä palvelevat asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

ULLA TIILILÄ

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 10.10.2018.


Palaa otsikoihin



Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely / Kundundersökning 2018

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången