Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Hyvää virkakieltä 2017

16.2.2017 10.53

Yhdysmerkki ja ajatusviiva merkitsevät nimissä eri asioita

Ulla Onkamo muistuttaa, että yhdysmerkin väärinkäyttö johtaa kaksoispaikannimiin, joiden tarkoittamaa paikkaa ei ole olemassa.

Haluaisin muistuttaa julkisen nimistön suunnittelijoita pienestä, mutta merkitystä olennaisesti muuttavasta seikasta: älkää käyttäkö yhdysmerkkiä (-), kun pitäisi käyttää ajatusviivaa (‒).

1800-luvun lopun itävaltalaiset ja unkarilaiset elivät Itävalta-Unkarissa, kahden valtakunnan muodostamassa kaksoismonarkiassa, jolla oli yksi yhteinen hallitsija. Meillä koto-Suomessa taas Mänttä-Vilppulan kaupunki syntyi vuonna 2009, kun Mäntän kaupunki ja Vilppulan kunta yhdistyivät. Nummesta ja Pusulasta aikanaan muodostettu Nummi-Pusula puolestaan kuopattiin vuonna 2013, kun kunta yhdistyi Lohjaan.

Nämä paikkojen yhteenkuuluvuutta osoittavat kaksoisnimet viittaavat siis yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen. Ne ovat paikanniminä suhteellisen harvinaisia. Suomen kielen lautakunta on ottanut kantaa kaksoisnimiin yhdistyvien kuntien nimiä koskevassa suosituksessaan vuonna 2006. Lautakunnan mukaan uutta kunnan nimeä muodostettaessa on syytä välttää kaksoisnimiä, koska niiden oikeinkirjoitus ja taivutus tuottavat jatkuvasti vaikeuksia.

Julkisen nimistön perusteella Suomessa on kuitenkin paljon muitakin paikkoja, joilla on kaksoisnimi. Sellaisia kuin:

Nivala-Haapajärvi (< Nivala-Haapajärven seutukunta)
Kemi-Tornio (< Kemi-Tornion käräjäoikeus) ja
Säkylä-Köyliö (< Säkylä-Köyliön seurakunta)

Lisäksi Lapissa sijaitsee kansallispuiston nimen perusteella Pallas-Yllästunturi (< Pallas-Yllästunturin kansallispuisto). Nimi on minulle tuntematon, vaikka Pallastunturin keroilla olen kyllä käynyt ja Ylläksen yli kiivennyt ukkosta karkuun. Voisiko Pallas-Yllästunturi sijaita lähellä Ylläs-Leviä (< hiihtotapahtuman nimi)? Räikeää oikeinkirjoitussäännöistä piittaamattomuutta edustaa puolestaan sataman yritysnimi HaminaKotka Satama oy.

Edellä mainituilla esimerkeillä yritän havainnollistaa, että paikannimien välissä käytetyllä yhdysmerkillä ja ajatusviivalla on selvä ero. Yhdysmerkillä muodostetaan uusia kaksoispaikannimiä, kun taas ajatusviivalla kerrotaan nimen tarkoitteen (esimerkiksi seurakunnan tai kansallispuiston) osapuolina olevista paikoista tai viitataan nimeen sisältyvien paikkojen väliseen tilaan.

Yleiskielen sääntöjen mukaan edellä mainituissa nimissä olisi siis syytä käyttää ajatusviivaa. Kun osapuolina olevia paikkoja merkitään nimen määriteosassa ajatusviivalla, paikannimet taipuvat luontevasti genetiivissä. Usein ajatusviivan tilalle sopii ja-sana:

Nivalan‒Haapajärven seutukunta ~ Nivalan ja Haapajärven seutukunta
Kemin‒Tornion käräjäoikeus ~ Kemin ja Tornion käräjäoikeus
Säkylän‒Köyliön seurakunta ~ Säkylän ja Köyliön seurakunta
Haminan‒Kotkan satama ~ Haminan ja Kotkan satama

Osapuolet voivat olla myös päätepisteitä. Silloin on käytettävä ajatusviivaa ja-sanan sijaan tai muotoiltava nimi muulla tapaa:

Ylläksen‒Levin hiihto ~ Hiihto Ylläkseltä Leville
Helsingin‒Hämeenlinnan moottoritie

Edellä mainitun kansallispuiston nimessä tulisi lisäksi huomioida, että nimen pohjana ovat tunturit Pallastunturi ja Ylläs, eivätkä suinkaan Pallas ja Yllästunturi:

Pallastunturin‒Ylläksen kansallispuisto ~ Pallastunturin ja Ylläksen kansallispuisto ~ Ylläksen‒Pallastunturin kansallispuisto ~ Ylläksen ja Pallastunturin kansallispuisto

Kun julkisessa nimistössä käytetään perinteisiä paikannimiä, niiden oikean kirjoitusasun voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapalvelun peruskartasta, jonka nimistö on tarkistettu Kotimaisten kielten keskuksessa.  

Omanlaisensa tapaus on Suomen ja Ruotsin rajalla Tornion ja Haaparannan yhteen kasvaneista kaupungeista käytetty termi kaksoiskaupunki ja kaksoiskaupungista epävirallisesti käytetty nimi Tornio-Haaparanta ~ Tornio-Haparanda ~ Haparanda-Tornio. Verkkosivuilla käytetään sumeilematta myös yleiskielen vastaisia nimimuotoja TornioHaparanda tai HaparandaTornio. Kaksoiskaupungin nimi ei kuitenkaan ole virallinen, eikä aluekaan hallinnollisesti yhtenäinen. Kaksoisnimi ‒ suomen kielessä Tornio-Haaparanta ‒ on mahdollinen, mutta käyttää voi myös ilmausta Tornion‒Haaparannan kaksoiskaupunki.

Yhdysmerkin ja ajatusviivan käyttämisen säännöistä on myös poikkeus. Käyttöön on jo vakiintunut lentoaseman nimi Helsinki-Vantaan lentoasema. Joissakin lentoasemien nimissä tunnetumman paikkakunnan nimeä käytetään siis määritteenä, joka yhdistetään aseman sijaintipaikkakunnan nimeen yhdysmerkillä. Vastaavaa nimenmuodostustapaa kannattaa kuitenkin välttää, kun kyse ei ole hallinnolliseen kokonaisuuteen viittaavasta kaksoisnimestä.

ULLA ONKAMO


Palaa otsikoihin