Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Romanikieli ja -kulttuuri sadan vuoden kuluttua

Suomen romanikieli on tätä kirjoitettaessa vakavasti uhanalainen. Sitä hallitsee tyydyttävästi vain noin kolmannes romaneista, lähinnä vaan yli 60-vuotiaiden sukupolven edustajia. Romanit eivät ole omaksuneet romanikieltä äidinkielenomaisesti varhaislapsuudessa enää sataan vuoteen.

Oman kieliopillisen rakenteensa omaavan Suomen romanikielen rinnalla elää jo nyt pararomani eli kielimuoto, jonka kielioppi on suomen kielen mutta osa keskeisestä sanastosta perustuu romanikieleen. Tällainen kielimuoto on Suomen romanien keskuudessa vitaalinen ja myös jossain määrin vakaa. Sadan vuoden kuluttuakin varmasti romanikielen perustuvaa sanastoa säilyy Suomen romanien kielessä. Romanikulttuuri on säilynyt omaleimaisena, mutta on murroksessa. Sen erityispiirteitä, kuten vanhempien ihmisten kunnioitusta, säilyy todennäköisesti romaneilla sadan vuoden kuluttuakin.

Samaan aikaan Suomen romaniyhteisö monipuolistuu ja -muotoutuu maahanmuuton myötä. Suomen asettuu yhä enemmän varsinkin Romanian ja Bulgarian romaneja, jotka tuovat mukanaan kielensä, tapansa ja uskontonsa. Romaniyhteisön demografia muuttuu maahanmuuton myötä, kuten se on muuttunut vaikkapa Ruotsissa, jossa noin 50000 matkustavaisen (resande) rinnalla elää 50000 sadan vuoden kuluessa muulta tulleen romanin joukko. Nykyisin Ruotsissa on käytössä yli 20 romanikielen murretta. Tältä pohjalta niinkin saattaa käydä, että lopulta Etelä-Euroopan romaneja on maassamme enemmän kuin perinteisiä Suomen romaneja eli kaaleita.  

Alkavatko Suomen kaaleet sulautua muualta tulleisiin romaneihin? Alkavatko he omaksua muualta tulleiden romanikielen murteita samalla tavoin kuin Iso-Britannian romanit Itä-Slovakia romanikieltä tai Espanjan romanit romanó-kalóksi kutsuttua keinotekoista romanimurretta, jonka sanasto perustuu Espanjan Caló-pararomaniin ja kielioppi Romanian romanikielen murteisiin.

Mahdollisuuksia on monia. En halua sivuuttaa Suomen romanikielen elpymisenkään mahdollisuutta. Romanikieli ja -kulttuuri on yliopistollinen oppiaine ja sitä opetetaan myös peruskouluissa. Romanikielellä julkaistaan varsinkin lapsille suunnattua kirjallisuutta ja lehtikirjoituksia. Viranomaistekstejä käännetään romanikielelle. Suomen romanikielellä on käyttäjäjoukkonsa. Valtio tukee romanikielen kehittämistä ja opettamista. Romanien kielelliset oikeudet ovat varsin vahvat.


KIMMO GRANQVIST

Kirjoittaja on romanikielen tutkija Södertörnin korkeakoulussa Tukholmassa ja Helsingin yliopistossa.


Kirjoitus on osa ”Sanoin saavutettu” -sivustoa ja sen ”Sanoin saavutettavissa: 2117” -sivua. Sivusto kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoon.

Suomi 100
Klikkaamalla kuvaa pääseet Suomi 100 -juhlavuoden sivuille.