Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Lukukirjoja vuonna 2017

Tämän päivän suomalainen lukee sujuvasti kirjaa Aleksis Kivi, jonka Viljo Tarkiainen julkaisi vuonna 1917. Lukija saattaa hieman hymähdellä vanhahtaville ilmauksille, kuten ”hermotaudeille” tai taivutusmuodoille ”tärkeätä”. Samoin lukenee sadan vuoden päässä suomalainen Teemu Keskisarjan kirjaa Aleksis Kivestä vuodelta 2017. Ymmärtää kaiken, mutta pitää kirjoittajaa ja hänen aikaansa herttaisen vanhanaikaisena.

Aleksis Kivestä kirjoitetaan kirja varmasti myös vuonna 2117. On mahdollista, että kirjoittaja on jo nyt – tai muutaman vuoden kuluttua - keskuudessamme tapailemassa äidinkielensä ensi tavuja ja kuuntelemassa iltasadukseen Tiitiäisen satupuuta. Tämän päivän kieli kulkee hänen mukanaan sadan vuoden päähän. Matkalla tarttuu lainasanoja ja slogaaneita, varmaan englannista, mutta monista muistakin kielistä, onhan suomalaisten arki nykyään monikielistä.

Lukija saa uutuuskirjan saa varmasti kirjan paperisena käsiinsä, mutta myös muilla alustoilla, joiden ominaisuuksia on turha tänään arvailla. Kenties oppimiskykyinen käännösohjelma tarjoilee kirjan muunkielisillekin vähällä vaivalla.

Niin, lukija? Sellaisia on, ja he ovat entistä taitavampia tulkitsemaan lukemaansa, infografiikkaa, kuvia ja muita symboleita, sillä 2000-luvun alussa kaukonäköiset opetusviranomaiset tekivät kaikkensa, ettei ihmiskunta jakautuisi luokkiin lukutaidon ja kielenhallinnan perusteella.


PIRJO HIIDENMAA

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen tutkimuksen professori.


Kirjoitus on osa ”Sanoin saavutettu” -sivustoa ja sen ”Sanoin saavutettavissa: 2117” -sivua. Sivusto kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoon.

Suomi 100
Klikkaamalla kuvaa pääseet Suomi 100 -juhlavuoden sivuille.