Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

10 kysymystä kielestä kotuslaisille

2.6.2017 10.50

”Piis än lööv, käyttäkää kieltä hyvän levittämiseen”

Autiolle saarelle verkkotoimittaja Suvi Syrjänen ottaisi mukaan englannin ääntöohjeita.

Omakuva: Suvi Syrjänen.
Suvi Syrjänen työskentelee Kotimaisten kielten keskuksen verkkotoimituksessa ja on mukana kehittämässä keväällä 2017 avattua tsättipalvelua.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Muistan ala-astelaisena kirjoittaneeni mummulle tiedoksi englannin ääntämisohjeita, gööl, boi, helou. Yläasteella luin englanti–suomi-sanakirjaa iltalukemiseksi. Innostuin siis tosissani englannin kielestä. Lukiossa kirjoitin myös hyviä äidinkielen aineita, vaikka aloitinkin aina aivan liian myöhään edellisenä iltana. Jos hyljeksinkin täsmällisyyttä aikatauluasioissa, kielellistä tarkkuutta opin kotoa: ”Esineet eivät tipu vaan putoavat.”

Opinto-ohjaaja suositteli minulle logopediksi eli ”sanojen tutkijaksi” ryhtymistä. Viimeistään logopedian ja fonetiikan oppiaineiden pääsykokeisiin lukiessani minulle selvisi, ettei logopedi tutki sanoja vaan on puheterapeutti. Näistä kahdesta pääsin sitten opiskelemaan fonetiikkaa eli puheen tuottamisen ja havaitsemisen ilmiöitä. Se oli mielenkiintoista, ja opin paljon muun muassa äänteistä. Parempien tulevaisuudennäkymien toivossa päädyin kuitenkin vaihtamaan pääainetta, ja lopulta valmistuin maisteriksi suomen kielen oppiaineesta. Oli hienoa tulla asiantuntijaksi jossain, mitä ilman ihmiset eivät voi elää.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Minua kiinnostaa kielessä se, että kaikki tarvitsevat sitä jokapäiväisessä elämässään tavalla tai toisella. Äidinkieleni asiantuntijana voin toimia kielenkäyttäjien ja maailman välisenä tulkkina. Kielenhuoltajana voin siivota sumeita tekstejä ja auttaa kirjoittajia tuomaan ajatuksensa kirkkaasti esiin. Olen edelleen kiinnostunut myös ääntöasioista ja siitä, miten kieli kunkin puheessa käyttäytyy. Suomeahan ei äännetä aivan niin kuin kirjoitetaan. [Niimpä]!

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Olen töissä Kotimaisten kielten keskuksessa, joten tekstit ja kieli ovat koko ajan läsnä työajalla. Kahvitauolla jutut joko alkavat arjen hauskoista kieliasioista tai kääntyvät niihin jonkin muun aiheen kautta.

Vapaa-ajalla ystäväni ja perheenjäseneni luottavat tietämykseeni kieliasioissa, ja autankin heitä mielelläni aina kun osaan.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Odotan innolla kaikkia kieleen tulevia uutuuksia.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Omassa piirissäni yritän toisaalta levittää lempeää suhtautumista kieleen ja kieliin ja kannustan ihmisiä ilmaisemaan itseään. Toisaalta yllytän läheisiäni vaatimaan esimerkiksi viranomaisilta tai terveydenhuollolta helposti ymmärrettäviä tekstejä. Työssäni Kotuksessa olen tietysti mukana levittämässä monenlaista kielitietoa maailmalle.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

En haluaisi uskoa sellaisiin puheisiin. Toki huolestun esimerkiksi silloin, jos kuulen kaksikielisen perheen suunnittelevan suomen kielestä luopumista lasten kotikielenä.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Kauneinta on se, miten helposti sanoilla onkaan mahdollista rakentaa toisen ihmisen itsetuntoa ja auttaa toista uskomaan itseensä.

Kauheinta on sitten ehkä se, miten kieli saattaa huomaamattamme rajoittaa meitä. Vaikuttavatko nimitykset palomies tai perämies tyttöjen ammatinvalintaan? Onko miesten vaikea puhua tunteistaan, jos heitä on poikina kehuttu lähinnä rohkeudesta ja reippaudesta? Viime aikoina on ollut esillä sekin, miksi pitäisi puhua vain kahdesta sukupuolesta. En osaa vastata näihin, mutta toivon keskustelua vaikeista tai vanhoina totuuksina pidetyistä asioista.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Novelli, ’lyhyehkö suorasanainen kertomakirjallisuuden tuote’.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Edellisen Kotus-työsuhteeni aikaan työskentelin kielenhuoltajana Kielitoimiston ohjepankin parissa. Silloin kirjoitin ohjeen Yhdysvaltain osavaltioiden nimien ääntämisestä suomalaisittain sekä amerikanenglanniksi ja brittienglanniksi. Englanninkielisen ääntämyksen lähteenä käytin Longman Pronunciation Dictionarya. En meinannut millään malttaa viedä sitä takaisin hyllyyn. 800 sivua englannin yleis- ja erisnimien ääntämisohjeita IPA-aakkosilla pitäisi minut autiolla saarella kiireisenä.

Pakko vielä lisätä, että kyllä minulle kelpaisi jokin suomenkielinenkin teos: jos en löytäisi saarelle lähtiessäni sanakirjaa, ottaisin mukaani jonkun naisen elämästä kirjoitetun kirjan, koska en ole vielä koskaan lukenut yhtään elämäkertaa.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Piis än lööv, käyttäkää kieltä hyvän levittämiseen. Muistakaa myös itseänne ystävällisillä sanoilla!


Suvi Syrjänen on yksi Kotuksen verkkotoimituksen jäsenistä. Hän osallistuu muun muassa Twitter-viestintään ja on mukana tsättipalvelun kehitystyössä.

Toimittajat: Vesa Heikkinen ja Risto Uusikoski
Omakuva: Suvi Syrjänen


Palaa otsikoihin