Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

10 kysymystä kielestä kotuslaisille

9.1.2017 10.52

”Jos suomen kieleltä leikkaa pään, sen tilalle kasvaa kaksi uutta”

Risto Uusikosken mielestä suomi voi mainiosti.

Omakuva: Risto Uusikoski.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Sen täytyy olla ominaisuus. Ennen kuin opin lukemaan, rakastin puhumista ja puhua pälpätin monta c-kasetillista täyteen omia uutisiani, haastattelujani ja tarinoitani. Sitten tulivat kirjat, koulu, äidinkieli, vieraat kielet, kirjoittaminen ja näytteleminen. Kielellä olen leikitellyt aina ja nautin väkinäisten puujalkavitsien rakentamisesta.

Kieli-ihmiseksi ymmärsin itseni varsinaisesti vasta opiskelujeni alkuvaiheessa. Se tapahtui sillä hetkellä, kun tuntui loogiselta ja välttämättömältä jättää kauppakorkeakoulu ja alkaa lukea yliopistolla yleistä kielitiedettä.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Suomen kieli on minulle huomattavasti läheisempi kuin maailman muut noin seitsemän tuhatta kieltä. Voi siis sanoa, että mielenkiintoni johtuu näistä hyvin intiimeistä väleistä. Suomen kieli on joissain suhteissa tavis, toisissa suhteissa melko uniikki, mutta niin ovat ne muutkin kielet. Ymmärrän helpommin suomen kielen sielunmaisemaa, ja saan tästä suhteesta siksi enemmän irti. Joskus tuntuu, että olemme niin läheisiä että suomen kieli olisi suorastaan pääni sisässä.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Työpäiväni on täynnä tekstejä ja tekstilajeja, minkä lisäksi harjoitan mahdollisuuksien mukaan kommunikaatiota muiden ihmisten kanssa. Varsinkin kirjoittaessani viestejä olen hyvin tietoinen kielestä, sen vaihtelusta ja vaihtelun tarjoamista mahdollisuuksista (ja siihen liittyvistä uhista). Tämä näkyy siten, että olen armottoman hidas kirjoittamaan pikaviestejä, sähköposteja tai somepäivityksiä: saatan miettiä yhtä pientä, viatonta virkettä minuuttitolkulla etsiessäni sopivia sanoja. Minun on vaikea oppia luottamaan siihen, että viesteistäni välittyy oikea sävy.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Kielen muutos tarkoittaa sitä, että kieli elää ja voi hyvin. Pysähtynyt kieli on kuollut kieli. Kielimaiseman kirjavoituminen on samasta syystä hyvä asia. Mitä enemmän kielellä tehdään, ja mitä useamman tekstilajin, muun kielen tai erilaisen puhujan kanssa suomen kieli on tekemisissä, sitä nuorekkaampana kieli säilyy.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Uskon pystyväni. Työskentelen Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoiden ja asiantuntemuksen parissa ja työni yksi keskeinen tavoite on tuoda Kotuksen palveluita ja Kotuksen tuottamaa tietoa yhä paremmin ihmisten ulottuville. Kielitieto ja kielitietoisuus välittyvät artikkelien, uutisten, videoiden ja tiedotuksen kautta sekä kepeämpien sisältöjen avulla.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

Huhut suomen kielen (uhkaavasta) kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Suomen kieli on kaikilla mittareilla mainiosti voiva kieli, ja mitä enemmän sitä pommittaa uudissanoilla, anglismeilla ja somekielellä, sitä paremmin se voi. Jos suomen kieleltä leikkaa pään, sen tilalle kasvaa kaksi uutta.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Kauneus ja kauheus liittyvät samaan asiaan: kielen voimaan. Kieli on ihmisen voimakkain työkalu, ja sen avulla voidaan sekä rakentaa ajatusten palatseja että repiä niitä maan tasalle. Kauneinta on, kun ihminen tajuaa milloin yksi huolellisesti asetettu sana levittää rauhaa ja rakkautta. Kauheinta on, jos ihminen tajuaa, että yksi huolellisesti asetettu sana levittää epäluuloa ja kurjuutta.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Olisin editoimaton romaanikäsikirjoitus. Olisin täynnä tarpeettomia päänsisäisiä monologeja ja nokkelia vitsejä. Yrittäisin epätoivoisella vimmalla puhutella kaikkia ja ratkaista lukijoiden kaikki ongelmat. Silkan tekstimääräni vuoksi minulla olisi kärsivälliselle lukijalle väkisinkin jotakin sellaista sanottavaa, joka herättäisi vastakaikua, mutta lukija joutuisi ensin kahlaamaan latteuksieni läpi.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Ottaisin Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyyden. Kirjassa historia toistuu ja pyörii ympäri, yhden henkilön tarina on toisen henkilön tarina. Ajalla ja nimillä ei ole merkitystä; Buendían suvun jäsenet päätyvät vääjäämättä toistamaan sukulaiskaimojensa elämänkohtaloita, joissa keskeistä on yksinäisyys ja samojen asioiden loputon rakentaminen ja tuhoaminen. Kirjaa sopisi siis hyvin lukea uudelleen ja uudelleen.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Kieltä ei voi tappaa käyttämällä sitä.


Risto Uusikoski tutkii vuoden 2016 lopulla tarkastetussa väitöskirjassaan tempuksen käsitettä. Hän työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa verkkopalveluiden kehittämisen parissa.

Risto Uusikoski: Concepts of tense (Helsingin yliopisto)

Toimittaja: Vesa Heikkinen
Omakuva: Risto Uusikoski

Palaa otsikoihin