Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

10 kysymystä kielestä 2018

29.3.2018 11.00

Otsassa ”akateemisen fennomaanin” leima

Hannu Heikkinen pohtii, miten suomi voi säilyä tieteen kielenä.

Hannu Heikkinen. Kuva: Jessica Aspfors.
Hannu Heikkinen. Kuva: Jessica Aspfors.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Riippuu siitä, mitä kieli-ihmisellä tarkoitetaan. Ehkä minusta tuli kieli-ihminen, kun opin puhumaan. Katsoin keittiön katossa olevaa lamppua ja sanoin ”amppu”. Näin liityin tähän loppumattomaan leikkiin, jossa jaetaan merkityksiä ja rakennetaan niitä.

Tai ehkä sittenkin koulussa. Hurahdin sanojen kauneuteen, niiden asettelun taiteeseen. Olen ollut kahden erinomaisen äidinkielen opettajan opissa. Ensimmäinen heistä oli äitini Mirjam Komonen, opettajani alakoulussa. Hän harrasti runonlausuntaa, kuten siihen aikaan oli tapana sanoa. Toinen heistä, Virpi Vesisenaho, opetti äidinkieltä yläkoulussa ja lukiossa. Hän sai minut rakastamaan kirjoittamista.

Lopullinen vihkiminen kieli-ihmiseksi tapahtui, kun Helsingin Sanomat julkaisi Vieraskynäni otsikolla ”Tiedepolitiikka näivettää suomen kielen”. Tarkemmin sanoen se tapahtui seuraavalla viikolla, kun eräs professori iski Hesarin mielipidepalstalla otsaani leiman ”akateeminen fennomaani”. Sitten olenkin kuljeskellut tuohivirsuissa Väinämöisen lakki päässä, kannelta soitellen ja parta liuhuen.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Minua kiinnostaa erityisesti, miten suomen kieli voi säilyä tieteen ja sivistyksen kielenä. Sama koskee myös ruotsia. Oma lukunsa ovat saame ja muut alkuperäiskansojen kielet.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Työni on lähes kokonaan kirjoittamista, lukemista ja puhumista. Kirjoitan sekä suomeksi että englanniksi, ja pidän molemmista. Luen päivittäin tuntikaupalla erilaisia tekstejä. Kotona ihmettelen ja ihailen, miten poikani oppii käyttämään kieltä.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Kielen muuttuminen on luonnollista evoluutiota: vahvemmat voittavat ja täyttävät ekologisen lokeron. Mutta samaan tapaan kuin luonnossa, lajien väheneminen aiheuttaa arvaamattomia seurauksia. Kielilajien katoaminen kaventaa ajattelun mahdollisuuksia samaan tapaan kuin eliölajien väheneminen köyhdyttää luontoa.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Voiko mereltä nousevaa vettä torjua hiekkapadolla? En tiedä. Satun nyt olemaan tässä, ja minulla on muoviämpäri ja lapio. Lapan välillä vettä, välillä hiekkaa.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

Suomi, kuten kaikki muutkin kielet, ovat kehittyviä ja uusiutuvia kieliä. Meidän voi olla vaikea tunnistaa sitä kieltä, mitä täällä puhuttiin muutama sata vuotta sitten. Näin käy myös tulevaisuudessa. Mutta jotta osaisi elää hyvin tätä päivää ja huomista, on hyvä olla tietoinen siitä elämästä, jota ennen on eletty ja kielestä, jota on puhuttu.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Kauneinta on, kun kielellä tehdään ihmeitä. Suurin ihmeistä on, kun lapsi oppii leikkimään sillä.

Kauheinta on, kun kieltä käytetään toisten ihmisten tai ihmisryhmien alistamiseen. Kun verhotaan vallankäyttö kielen valkoiseen seittiin.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Sanalista.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Isaac Singerin romaanin Orja.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Jäin miettimään ensimmäistä kysymystä. Onko olemassa erikseen kieli-ihmisiä ja muita ihmisiä? Olivatko susilapset ihmisiä? Kulkivat neljällä jalalla ja söivät raakaa lihaa. Murahtelivat ilmeettömästi, ääntelivät kuin eläimet. Jos ihmisellä ei ole kieltä, onko hän ihminen? Ihmisenä olemisen perustava elementti on kieli, symbolien järjestelmä, jota käytetään viestintään ja merkitysten muodostamiseen. Siksi mielestäni ei ole olemassa muita ihmisiä kuin kieli-ihmisiä.


Hannu Heikkinen on opettaja, joka on eksynyt jossain vaiheessa yliopistoon kysymään itseltään kysymystä ”kuka olen ja mitä haluan tehdä elämälläni”. Toisin sanoen hän alkoi tehdä tutkimusta opettajan ammatillisesta identiteetistä. Näin hänestä tuli opettajankouluttaja, tutkija ja professori. Nykyään hän tekee töitä Koulutuksen tutkimuslaitoksessa Jyväskylän yliopistossa. Mutta koskaan hän ei ole lakannut olemasta opettaja.

Hannu Heikkinen: Tiedepolitiikka näivettää suomen kielen (Vieraskynä, Helsingin Sanomat, 17.1.2018)

Toimitus: Vesa Heikkinen


Palaa otsikoihin



Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely / Kundundersökning 2018

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången