Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

10 kysymystä kielestä 2018

20.6.2018 11.20

”Miepä laulal lapselleni, kellenkäs minä muille”

Vanha kansa erikoishaastattelussa.

Suomen kielen nauhoitearkisto sisältää noin 24 000 tuntia äänitteitä, valtaosa näistä suomen murteita. Arkiston perusti 1959 Helsingin yliopiston suomen kielen professori Pertti Virtaranta. Tuolloin ajateltiin, että vanhat kansanmurteet olivat katoamassa. Nauhoitearkiston ensimmäiseksi suureksi tehtäväksi tuli murteiden tallennus systemaattisesti pitäjittäin.

Haastateltavat eli kielenoppaat etsittiin paikkakunnalta kyselemällä ilman väestörekisterin apua. Kielenoppaina suosittiin vanhoja, paikkakunnalla syntyneitä ja ikänsä asuneita ihmisiä.

Voi sanoa, että tässä valtavassa aineistossa kuuluu poikkeuksellisen vahvasti vanhan kansan ääni. Aineisto on kiinnostava paitsi kielentutkimuksen myös monien muiden tieteenalojen kannalta. Kun haastatteluja kuuntelee, löytää vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joita haastateltava ei ole kysynyt.

Tähän leikkimieliseen 10 kysymystä kielestä -haastatteluun on poimittu joitakin katkelmia murremateriaaleista. Sivuillamme esitellään murrenäytteitä sekä kirjoitetussa muodossa että äänitteinä. Kannattaa tutustua!

Puhutun kielen aineistojen esittely Kotuksen sivuilla
Murreäänitteitä
Virtarannat – yksissä tuumin
Puhetta pitäjistä
Suomen kielen näytteitä -sarja
Suomen murrekirjan äänitteet
Kauden murre
Kymenlaakson murretta
Suomen murrealueet -kokoelma
Suomen murteiden sana-arkisto
Suomen murteiden sanakirjan esittely
Suomen murteiden sanakirja

Ida Raita vuonna 1960. Kuva: Pekka Lehtimäki. Museovirasto.
Kielenopas Ida Raita Jaalasta. Kuva: Pekka Lehtimäki. Museovirasto. 1960.
Kustaa Ollila vuonna 1970. Kuva: Matti Punttila. Museovirasto.
Kielenopas Kustaa Ollila Anjalasta. Kuva: Matti Punttila. Museovirasto.1970.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Ja se ei yhtääm meitä pakottanul liiaksi työhön – se aina sano että ”levähettää istahettaam puhuttaaj jotaki Suome historiasta” ja sillä lailla.

Kuuntele Nivalan murretta (Paavo Suihkonen haastattelee Ville Haikolaa vuonna 1965)

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Siin ol olna, piika ja renki, niin ku enne, sanovat. Ja, se ei olna se poeka osanna lukkee’ ’yhttää, mut se ol se tyttö osanna lukkee. Ja kun se ol aena se tyttö vienä sem pojan saonnaa iltasella ja, neovonna sitä lukemmaa, ni ol saana oppimmaa sel lukemmaa ni että se piäs... Sillon, sillom myö olj kuuluttu Su-, Suonejokkee, Suonejoen seurakuntaa. Ja se, piäsj sinner ripille. Ja, sittä ku se piäs ripillen niin se, tyttö sae siitä itelleem miehen!

Kuuntele Karttulan murretta (Erkki Lyytikäinen haastattelee Eetla Savolaista vuonna 1967)

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

No, minä touhusin sitte siinä aevan ni että vesi juoksi päästäni ja, ja aina vaam mies huutaa sielt että ”iisi nau, iisi nau!” – – Täälähän kuolee heti ensi päivänä ku huuetaav vaekka kuin tekkee ni aena vaen, huuetaan.

Kuuntele Sievin murretta (Paavo Suihkonen haastattelee Jaakko Kylmää vuonna 1967)

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Ko nyt totakiin ko perunas(t)kii puhutaa nii toinen sanoo, samas talossakii ni sanoo, ”perunaa” ja, pe-, to- per-, vanhemmat ihmiset sanoo ”pernaa” ja, sittev viäl vanhempa, joku eläkemam-, -muari kon on tälläi nin ko miäkii ni, ne sanoo ”potikkaa”.

Kuuntele Pukkilan murretta (Matti Punttila haastattelee Nestor Kerttulaa vuonna 1964)

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Mutta kansakoulua ei, saanuk köyhä lapsi sillon käyäk ku minä olim pieni. Ei. Kum piti kirjat ostaaj ja, muut niin, kukapa mua, sinnek kustanti.

Kuuntele Revonlahden murretta (Erkki Lyytikäinen haastattelee Jenni Sorosta vuonna 1971)

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

Mutta minusta on, täälä niin ko täällä Rässivuonossa, ihmiset om paljon ennem puhuhneeh suomea, täälä, jokku taloh mutta, ko niil on tulheeh lapses sitte niin, ja net naiva nin, ei net taho, suomea puhua ollenkhaan. Ja se on kauhean tyhmyyttä se.

Kuuntele Alattion murretta (Erkki Lyytikäinen haastattelee Maria Aslaksenia vuonna 1972)

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Miepä laulal lapselleni,
kellenkäs minä muille.
Laulaahan ne taevaal linnut

lahoneillem puille.

Kuuntele Savonrannan murretta (Matti Punttila haastattelee Iida Karvista vuonna 1970)

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Minä muistan ku se loitsujaal luki ja sylykis siihe raanii. Vaan tietenki se jotenki lähti se vihinep pois mutta min en oov varma että lähtikö se sillä konstiv vae... Va se oli kyllä poppaäijä! Se mulla oj jäänym mielleen. Jos niitäki sanoja vielä – muistaham – min ev viitit täsä niitä.

Kuuntele Haukiputaan murretta (Matti Pääkkönen haastattelee Matti Ukkolaa vuonna 1960)

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Neljännellä vuojella oli olluk ku ens kerra käöttivät luvussakkii. Ja muistan sen kyllä hyvi, että ku, suntio ois ottant minut sy-, otti minut sylliise ja ois luvettant – olj, tuo aapinem minu eessäe. Ni, s- isämeitee siitä. Ni minä e virkkant mittääm – minä ku oli syvämmual lapsia ni minä häpesin nii paljo.

Kuuntele Mikkelin murretta (Jaakko Yli-Paavola haastattelee Iida Piispasta vuonna 1974)

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

”Katteos viep kalam merestä” sanottaaj ja, ahneus viep markat laatikosta. Tällä laella o’ ’asia. Paljo oes korjoomisev varroo jokkaesella. Niim minulla kum muillai. Ja isojlta vielä pitäs ottookkiip puolet palakkoo poes – sitte ois hyvä.

Kuuntele Nilsiän murretta (Mikko Korhonen haastattelee Eino Hiltusta vuonna 1961)


MP: No milviissil niit käkii narrailttih?

KO: Ku kukuttiih aina ni se tul luokse. Samalviisii ku kukku nii käk tul luokse.

MP: Kuinkas likelle sen sai?

KO: No se nyt tul melkee lähimpih puih, aina. Sit meitil ol havuist ja sammalist tehty sellai maja, jos saleppäivä ol että me päästih sinne majah sateev varjoo.

Paimenessa (Matti Punttila haastattelee anjalalaista Kustaa Ollilaa 1970)


PP: No sit kattottii kun suurta ihmettä?

IR: no sit kattottii siit nii ihmettä että,. että miŋkäläi pyylys nyt tul. kylhää se ol, kylhää se ol uutta siit se au̬tojuttukii. että sit hypättii kattomaa että, sev vaa näk.

PP: Entäs lentokonetta?

IR: lentokonetta sit ̮ei tääl paljoo sitt ̮on nähtykkää, on se joŋkuu kerran. tuol, Karjärvel,. em minäkää viɛll ̮on nähnyl lentoko-

Auto (Paavo Pulkkinen haastattelee jaalalaista Ida Raitaa 1960)


Toimitus: Risto Uusikoski ja Vesa Heikkinen

Kalastajia Itä-Karjalassa Viljo Nissilän keruuretkiltä 1900-luvun alkupuoliskolta. Kuva: Kotuksen arkisto.
Kalastajia Itä-Karjalassa Viljo Nissilän keruuretkiltä 1900-luvun alkupuoliskolta. Kuva: Kotuksen arkisto.

Palaa otsikoihin