Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

10 kysymystä kielestä 2017

10.4.2017 10.00

Kieli on soluissa

”Selkotoimittaja tekee kaiken kielellä”, kertovat Pälvi Tammi ja Pertti Seppä.

Pälvi Tammi ja Pertti Seppä. Kuva: Henrietta Hassinen, Yle.
Pälvi Tammi ja Pertti Seppä toimittavat Selkouutisia. Ohjelma oli ehdolla vuoden 2016 journalistiseksi teoksi Bonnierin journalistipalkintoja jaettaessa. Kuva: Henrietta Hassinen, Yle.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Pälvi:

Osasin lukea kouluun mennessä ja sittemmin ”pilasin silmäni ja ryhtini nenä kirjassa”, kuten iltaisin kuulin. Isä varoitti kyssästä niskasta ja niin oikeassa oli. Silmälasitkin määrättiin.

Joskus esiteininä aloin panna merkille, että minulle huomautettiin tavastani pohtia kieltä ja sanontoja. Ystäviäni puoliksi ärsytti ja huvitti protestini siitä, miten joku väitti jostakin tapahtuneesta kuluneen ”monta aikaa”. Eihän aika ollut yksikkö, joita voisi olla useampia! Kuten V. Hämeen-Anttila Uudessa tietosanakirjassaan määritteli: aika on ilmiöiden tajuamisjärjestys.

Suurimman sysäyksen kielen kanssa näpräämiseen kuitenkin antoi vaikuttava äidinkielen opettaja, joka opetti minua keskikoulun alussa ja lukion lopussa. Niin sulkeutui jokin kehä ja lähdin lukemaan muun muassa kirjallisuutta ja suomen kieltä. Tuskin silti olen niiden oppien turvin sen enempää kieli-ihminen kuin kuka tahansa. Onhan niin paljon musiikkia ja lauluakin ilman nuotteja ja nuotinkirjoitustaitoa, vaikkapa nyt jonkin Beatles-nimisen laulu- ja soitinyhtyeen koko tuotanto. 

Pertti:

Koulussa vähitellen, lukiossa minua jo sanottiin ”humanoidiksi”, koska opettajan mielestä olin selvä humanisti. Latinan käännösharjoitukset ja kielioppikategorioiden vertaaminen suomen vastaaviin loi sillan myös kirjakielemme syntyaikoihin. Ainakin humanoidin päässä.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Pälvi:

Eniten ehkä hienovaraiset vivahteet ja deskriptiivisyys. Miten sanajärjestys muuttaa ajatusta? Millainen verbi kuvaa tunnetta parhaiten? Miten hengitys ja ajatuksen poljento ujutetaan ilmaisuun? Millä lauseella romaani alkaa ja loppuu? Miten runoilija sen sanoisi?

Myös perinteinen kielenhuolto on lähellä sydäntä. Kielen tietyt lainalaisuudet ja muotosäännöt ovat osa kommunikaatiota ja ihmisten välistä ymmärrystä. Niiden sekoittumiset hämärtävät viestiä. Vähän kuin matematiikan sulkeet tai muut merkit: niillä on vissi tarkoitus. Perusasiat eivät kahlitse vaan antavat mahdollisuuden ojentautua tukevalta pohjalta kohti äärettömiä vapauksia. En ymmärrä kielenhuollon sättimistä. Peseväthän ihmiset autojaan ja vaihdattavat niihin öljyt ja katsovat, mistä pistoolista minkäkinlaista polttoainetta tulee. Ei se sen kummempaa ole.

Minulla on myös läheisiä ja ystäväpiiri, joka janoaa sananselityksiä, etsii merkityksiä ja tulkintoja, arvostaa hyvää kieltä ja ihailee loputtomasti niitä, joilla sana on omaperäisesti hallussa. Ja sekoaa Aliaksesta. Kuplani on siis hyvin ehyt ja leijailee useimmiten myötätuulessa.

Pertti:

Kielen kulttuurisidonnaisuus. Jo sana turkulainen tai ruotsalainen voi joskus olla tiukka pala selkotekstin kirjoittajalle. Kun vieraalla kielellä keskustellessani menetän ilmaisuvalikoimasta kaikki nämä nyanssit, ärsyynnyn nopeasti. Se auttaa minua myös ymmärtämään selkouutisten yleisön suhdetta suomen kieleen.

Selkouutisten toimittajan pitää osata katsoa suomen kieltä myös sitä opiskelevan vieraskielisen silmin, mikä on ainainen haaste. Vähemmistönäkökulmasta tulee niin läheinen, että Schleswig-Holsteinin osavaltiovaalien tulosseurantaakin ryhtyy huomaamattaan jännittämään siitä näkökulmasta, miten tanskankielisten puolue pärjää. Ja vapaa-aika menee tuhoon tuomitussa yrityksessä oppia suomalaista viittomakieltä.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Pälvi ja Pertti:

Selkotoimittaja tekee kaiken kielellä. Radio- ja tv-ilmaisussa prosodiset piirteet kuten kvantiteetti, paino, intonaatio ja intensiteetti ovat tärkeitä. Niissä riittää jatkuvasti työtä, eikä valmiiksi tule ikinä. Selkokieli aiheuttaa jatkuvasti riittämättömyyttä. Siinä tavoite karkaa aina askelmitan eteenpäin.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Pälvi:

Kieli on muuttunut aina. Jokin on jo muuttunut, kun on maasta poissa vain kuukauden – ainakin sanastoon on tullut pari uutuutta, osa pysyvästi tai toistaiseksi. Ärsyynnyn joistakin kielenhuollollisista seikoista ja koen, että joiltakin osin kieli köyhtyy, kun sen koko kirjoa ei käytetä. Voihkin yhdyssanavirheiden edessä. Vastapainoksi saan ihmetellä ja ihastella kaikkea uutta sekä sitä sanojen ja idiomien määrää, joka voi ilmaantua vain hyvin vahvasti elossa olevaan kieleen.

Kirjavoituminen on joiltain osin paluuta siihen kansainvälisyyteen ja eri kielien kaikuun, jollaista kuuli vaikkapa laulussa Sellainen ol Viipuri ja jota lapsuudessani laulettiin paljon, niin läntistä haaraa kuin olemmekin. Kirjavoituminen on paluuta myös kielemme alkukotiin, jossa se aikansa haki muotoaan ja tapojaan, makusteli äänteitään, valitsi jotkut ja hylkäsi toiset, herkästi kuulosteli muita ja lainaili niiltä, ilman että tunsi syyllistyvänsä kulttuuriseen appropriaatioon.

Pertti:

Tilanne normalisoituu Kekkosen ajan sulkeutuneisuuden jälkeen. Se joko elähdyttää tai ahdistaa meitä kekkoskauden lapsia. Meikäläistä ahdistaa, jos kirjavoituminen korvautuu englannin hegemonialla.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Pälvi ja Pertti:

Olemme työssämme luupin alla, ja se tuo paljon vastuuta. Selkotyössä kieli on jotakin erityistä: kielellä voimme pitää yhteiskunnassa mukana ihmiset, jotka ilman helppoa kielimuotoa putoavat kyydistä pois. Toisaalta juuri ne tekstit ehkä vaikuttavat myös vastaanottajan kieleen, koska moni opiskelee niiden avulla kieltä ja niitä hyödynnetään kielikoulutuksissa.

Selkokielinen uutisointi televisiossa ja radiossa on tehnyt selkokielen tutuksi myös monille kohderyhmään kuulumattomille. Enää vuosiin lähetyksiä ei ole kritisoitu siitä näkökulmasta, mitä selkokieli on olevinaan tai miksi sitä ylipäätään tehdään tai että se kuulostaa typerältä. Suomalaiset alkavat tottua siihen, että suomi (tai ruotsi) ei ole kaikkien täällä elävien äidinkieli. Lähetyksemme kuvastaa moninaistuvaa Suomea ja inkluusion merkitystä.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

Pälvi:

Ei se mihinkään kuole! On surullista, jos tieteen kieli alkaa olla valtaosin englantia eikä suomi tunnu aina taipuvan taivuttamatta sen tarpeisiin. Humanististen aineiden opetus on jatkuvasti säästöjen kohteena, joten tunnistan vaaran merkit, mutta siinäkin poljetaan vielä enemmän koko ihmisyyden ymmärtämistä kuin yksittäistä kieltä. Mutta koko ajan keksitään uutta ja hauskaa, ja niinpä nyhtökaurat maistuvat ja ilmaveivit hurmioittavat kotikatsomossa.

Pertti:

Mikään ei ole ikuista. Olisi mielenkiintoista tietää, milloin, miksi ja kuka toteaa suomen kielen kuolleen. Mitä jälkeemme tulevat silloin puhuvat, vai kuolevatko he kaikki? Me emme saa sitä tietää, koska olemme olleet silloin jo kauan poissa.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Pälvi:

Yksiä kauneimmista ovat suomen johdokset ja alkusoinnut: mikä ihana kieli, jossa voi käyttää sanoja kuten viipyilevä ja silmät sikkurallaan. Suomi on aivan ainutlaatuinen kieli.

Kauheinta on lopulta kielen viiltävyys. Samojen lauserakenteiden turvin tuuditamme lapsen uneen ja tuhoamme yhden ihmisen tai ihmisjoukon.

Pertti:

Kauneinta on se, miten ihmisen voi tehdä onnelliseksi pelkästään ystävällisillä sanoilla. Kauheinta on, kun kieltä käytetään jonkun sulkemiseen ryhmästä pois tai jonkun typeryyden osoittamiseen.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Pälvi:

Ehdottomasti novelli.

Pertti:

Kansakoulun oppikirja 60-luvulta. Jos tuo nyt tekstilajiksi kelpaa.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjat ottaisit?

Pälvi:

Tätä kysymystä pelkää jokainen, ja se on aika epäoikeudenmukainen koko kirjallisuutta kohtaan. Jos haluaisin mukaani kaikki tekstityypit, huikeat kertomukset, seikkailut ja jännityksen, lyriikan kauneimmat säkeet ja ilmaisun rikkauden, lohtua unohtamatta, ottaisin mukaan Raamatun, kirjan, jossa on kaikki kirjat. Jos taas mietin, minkä kirjaksi kirjoitetun teoksen pariin hakeudun uudestaan ja uudestaan, se olisi Täällä Pohjantähden alla

Hakeudun kyllä monen muunkin pariin.

Pertti:

Eiköhän Selkoraamatulla ja Selkokalevalalla pitkälle selviä.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Pälvi ja Pertti:

Ihailkaa kieltä! Mikään ei toimi ilman sitä. Jokainen liikahduksemmekin on kieltä ja kommunikaatiota, ne ovat meissä jo solutasolla. Ottakaa mukaan myös ne, joiden suomi ei vielä ole kovin vahva. Puhukaa heidän kanssaan suomea, älkääkä vaihtako heti englantiin, kun ensimmäinen tenkkapoo tulee. Sen verran aikaa ja kärsivällisyyttä me kaikki voimme itseltämme edellyttää.


Pälvi Tammi, FM, toimittaja Yle Uutisissa; tekee uutisia suomeksi ja nykyään myös selkosuomeksi eikä kyllästy ihmettelemään niiden eroja. Istuskelisi alituiseen kirjapinojensa keskellä tulen tai tuulen huminassa, jos se olisi mahdollista. Rakastaa myös puita ja lepuuttaa silmiään niitä katsellessa.

Pertti Seppä, FM, on toimittajana Ylessä. Sai ilokseen olla Pälvi Tammen tapaan mukana ryhmässä, joka aloitti tv:n selkouutiset joulukuussa 2015. Seppä saa onnekseen nykyään keskittyä selkouutisiin, jotka ovat olleet lähellä hänen sydäntään siitä lähtien, kun hän oli mukana aloittamassa radion selkouutisia pian neljännesvuosisata sitten.

Selkouutiset (Yle)
Selkouutiset – uutisia selkeästi ja yksinkertaisesti (Kielikello 2/2010)

Toimittaja: Vesa Heikkinen
Kuva: Henrietta Hassinen, Yle


Kielikello-linkki lisätty 3.5.2017.


Palaa otsikoihin



Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely 2017 / Kundundersökning 2017

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången