Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Ajankohtaista virkakielestä

21.6.2017 10.54

Kirjoitustaito on työelämässä kullanarvoinen

Äidinkielen ylioppilaskokeen supistaminen johtaisi työelämässä välttämättömien kirjoitus- ja viestintätaitojen heikentymiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on pohtinut ylioppilastutkinnon kehittämistä. Ryhmä esittää, että äidinkielen ja kirjallisuuden koe muutettaisiin yhdeksi nelituntiseksi kokeeksi nykyisen kahden kuusituntisen kokeen sijasta. Jos esitys toteutuu, on vaarana, että työelämässä ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta välttämättömät kirjoitus- ja viestintätaidot heikentyvät.

Kirjoitustaidon merkitys kasvaa, kun asiakaspalvelu siirtyy verkkoon

Viestinnän asiantuntija Jukka Hakala kirjoittaa toukokuussa ilmestyneessä blogissaan, että työryhmän esitys on vastuuton paitsi kulttuurin myös yritysten viestintä- ja markkinointiosaamisen kannalta. Yhdessä neljän tunnin kokeessa ei ole mahdollista mitata laajemman esseen kirjoittamisen ja argumentoinnin taitoja. Uudistus johtaisikin siihen, ettei näitä taitoja myöskään koulussa harjoiteltaisi.

Kirjoittaminen on kuitenkin työelämässä kullanarvoinen taito, ja siitä on tulossa entistä tärkeämpi, kun asiakaspalvelu siirtyy verkkoon. Tämä koskee kaikkia aloja. Moni suullisilla taidoilla aiemmin selvinnyt ammattilainen on joutunut opettelemaan uudestaan kirjoittamista, kun asiakkaita on osattava palvella myös verkossa.

Yhdeksi esimerkiksi Hakala poimii digitaalisia palveluja suunnittelevat muotoilijat. Asiakaskokemus syntyy palvelun helppokäyttöisyydestä, visuaalisesta ilmeestä sekä aina myös hyvästä kielestä. Selkeiden ja lyhyiden tekstien tekemisessä tarvitaan taitavaa kirjoittajaa ja kielen tajua. Hyvä suunnittelija osaa myös asettua erilaisten käyttäjien asemaan ja ymmärtää heidän tarpeitaan ja toimintatapojaan. Kirjoittaminen ja lukeminen kehittävät tunnetusti tätäkin kykyä, empatiaa ja sosiaalisia taitoja.

Vaikka Hakala kirjoittaa yritysmaailmasta, blogissa esiin nostetut seikat koskevat myös julkisia palveluja. Kun palvelut siirtyvät verkkoon ja kun viranomaisten viestimisen kanavat monipuolistuvat, tarvitaan entistä parempaa kirjoitustaitoa ja kielitietoisuutta.

Kirjoitustaito on yhteiskunnassa toimisen ja elämänhallinnan edellytys

Äidinkielen ylioppilaskokeesta ja kirjoitustaidon merkityksestä keskusteltiin myös Kultakuume-ohjelmassa kesäkuun alussa. Äidinkielenopettaja Ulla Lahdes korosti keskustelussa kirjoitustaidon merkitystä yhteiskunnassa toimimisen ja elämänhallinnan kannalta. Hän totesi, että tekstien kirjoittamisen taito on ollut hänelle välttämätön, jotta hän on pystynyt hoitamaan omia ja läheistensä asioita, toimimaan yhteiskunnassa ja ylipäänsä selviämään elämässä.

Luku- ja kirjoitustaidon merkitystä yhteiskunnassa toimimisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta korostaa myös Äidinkielen opettajain liitto lausunnossaan, jossa se vaatii kaksipäiväisen ja kuusituntisen äidinkielen kokeen säilyttämistä.

Lausunnossa todetaan, että suomalaisten nuorten lukutaito on eriytymässä ja se on alkanut erottaa menestyjiä ja syrjäytymisuhan alla olevia. Jos koetta supistetaan, luku- ja kirjoitustaitoja ei enää opiskella siinä laajuudessa, jota nuorten tasa-arvoisten mahdollisuuksien säilyminen edellyttää. Jotta nuorilla olisi samat mahdollisuudet jatko-opintoihin sekä työelämässä ja yhteiskunnassa toimimiseen, on tärkeää, että kaikilla kouluasteilla arvostetaan elämänhallinnan kannalta keskeisiä lukemisen ja kirjoittamisen taitoja.

Luku- ja kirjoitustaitoiset kansalaiset osaavat hoitaa asioitaan

Koulun tarjoamat valmiudet kirjoittamiseen ja lukemiseen vaikuttavat viranomaistenkin toimintaan monin tavoin. Julkiset palvelut ja julkishallinto saavat työntekijöitä, joilla on taitoa kirjoittaa hyvää virkakieltä ja kohdata nykyisen työelämän monenlaisia viestintätilanteita. Sen lisäksi julkiset palvelut saavat asiakkaita, jotka osaavat hoitaa asioitaan ja hakea heille kuuluvia etuuksia, lukea viranomaisten tekstejä, etsiä tietoa ja asioida verkossa.

Kotimaisten kielten keskus vastustaa äidinkielen ylioppilaskokeen lyhentämistä opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa. Myös Suomen kielen lautakunta on esittänyt kannanoton, jossa se vaatii kaksipäiväisen äidinkielen kokeen säilyttämistä.

Aiheesta lisää:

Jukka Hakala: Kieli on ihmisen käyntikortti.

Yle Radio 1, Kultakuume: Kirjoittamisen taito on avain menestykseen.

Kotus vastustaa äidinkielen ylioppilaskokeen lyhentämistä.

Suomen kielen lautakunta: Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen kokeen.

Äidinkielen opettajain liiton lausunto ylioppilastutkinnon kehittämisestä.

Teksti: Liisa Raevaara








Palaa otsikoihin