Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Ajankohtaista virkakielestä

20.4.2017 10.38

Kielen selkeyttämisen käytäntöä ja tutkimusta Göteborgissa

Göteborgin yliopistossa järjestettiin selkeän kielen tutkimuksen työpaja, johon osallistui tutkijoita ja kielenhuoltajia Pohjoismaista, Virosta ja Yhdysvalloista.

”Future directions for Plain Language research: Scandinavian and American perspectives” -työpajassa pohdittiin virkakielityön menneitä ja nykyisiä trendejä Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa ja keskusteltiin siitä, mitä asioita tulevaisuudessa olisi erityisen tärkeää edistää ja tutkia.

Huhtikuun 12. päivänä pidettyyn työpajaan osallistui tutkijoita ja kielenhuoltajia Ruotsista, Norjasta, Suomesta, Tanskasta ja Virosta. Tilaisuuden pääpuhujiksi oli kutsuttu yhdysvaltalainen selkeän kielen ja viestinnän muotoilun asiantuntija Karen Schriver ja professori ja Ruotsin kielineuvoston tutkimusjohtaja Catharina Nyström Höög.

Karen Schriver esitteli sitä, miten selkeytystyön ja -tutkimuksen fokus on Pohjois-Amerikassa muuttunut: Aiemmin keskiössä oli tekstien ymmärrettävyys. Nykyisin selkeytyksessä painottuu laajemmin ajatus siitä, että tekstien pitää olla helposti käytettäviä. Lause- ja virketasolta on siirrytty parantamaan kokonaisia tekstejä niin, että huomioidaan myös kuvat, kuvitukset, asettelu ja tilanne, jossa tekstejä tehdään ja käytetään.

Kriittinen näkökulma virkakielityöhön

Catharina Nyström Höögin näkökulma oli kriittinen. Hän pohti muun muassa kielen selkeytystyön ja julkisen sektorin suhdetta, selkeytystyö kun on perinteisesti ollut Ruotsissa ja Pohjoismaissa yleisestikin nimenomaan julkisen sektorin tehtävä.

Nyström Höög esitti kritiikkiä siitä, että kielenhuollon ohjeet eivät ole niin yleispäteviä kuin niiden ajatellaan tai ehkä toivotaankin olevan. Hän antoi esimerkin päätösten perustelemisesta: Ohje siitä, että tärkein asia tulee kirjoittaa tekstin alkuun, ei päde silloin, kun päätös on kielteinen. Kielteistä päätöstä on aina perusteltava etukäteen, tai muutoin lukijalle syntyy tyly vaikutelma. 

Selkeän kielen tutkimuksessa ongelmallista on Nyström Höögin mukaan se, että kielen selkeyttämisen näkökulmasta kaikkein tärkeimmät tulokset on saatu niin sanotusti sivutuotteina tutkimuksista, joiden pääasiallisena kohteena ei ole ollut selkeä kieli.

Samaa pulmaa pohti työpajassa myöhemmin puhunut tanskalainen tutkija Anne Kjærgaard. Hän mietti, miten voitaisiin varmistua jo etukäteen siitä, että selkeän kielen tutkimuksen tuloksista olisi hyötyä käytännön selkeytystyössä. Hän ehdotti, että kielen selkeyttämisen tutkimiseen pitäisi soveltaa enemmän etnografista eli työyhteisöä ja sen käytänteitä havainnoivaa tutkimusotetta.

Virkakielityön tavoitteena kriittinen kansalainen?

Norjalainen jatko-opiskelija Ida Seljeseth esitteli työpajassa väitöskirjatutkimustaan, jossa hän tutkii selkeän kielen ja demokratian suhdetta. Hän on huomannut, että ainakaan Norjassa ei ole kunnolla määritelty, mikä kielen selkeyttämisen tarkoitus on ja mitä sillä lopulta tavoitellaan.

Keskustelematta on Seljesethin mukaan sekin, mitä tekstillä yleensä tarkoitetaan ja miten kielen ja tekstien avulla edistetään demokratiaa. Hän kysyi poleemisesti, voiko olla niin, että kielen selkeyttäminen tekee tekstien tulkitsemisesta niin helppoa, että kansalaisten osallisuus, kriittinen suhtautuminen ja siten myös demokratia kärsivät. 

Tutkimattomat alueet

Kotuksen virka- ja EU-kielen huoltaja Aino Piehl pohti esityksessään kielen selkeyttämisen esteitä ja sellaisia virkakielityön alueita, joita on tutkittu vielä liian vähän. Paljon keskustelua herättivät erityisesti (puoli)automatisoitu tekstin tuottaminen ja mallipohjat, joita isot virastot käyttävät massatekstien kirjoittamisessa. Tällaisia tekstejä ja tekstien tuottamisprosesseja on tutkittu hyvin vähän, mutta esimerkiksi Kotus on ollut mukana muokkaamassa ja selkeyttämässä mallitekstejä eri virastoissa.  

Toinen tärkeä mutta vielä varsin tutkimaton alue kielen selkeyttämisen ja tekstien käyttämisen näkökulmasta on tekstin sävy. Sävyllä tarkoitetaan niitä kielellisiä keinoja, joiden avulla tekstissä ilmaistaan kohteliaisuutta ja otetaan lukija huomioon. Tekstin ymmärrettävyyden näkökulmasta jopa sisältöä tärkeämpänä voidaan pitää sitä, miten asia esitetään.            

Työpajan lopuksi Karen Schriver ja Catharina Nyström Höög vetivät yhteen päivän pohdintoja. Virkakielityöltä toivottiin jatkossa virkakielitoimijoiden ja tekstien lukijoiden kohtaamista. Tutkimuksen näkökulmasta olisi tärkeää ottaa huomioon tekstien, käytänteiden, tilanteiden ja tekstien lukijoiden moninaisuus.

Teksti: Marianne Laaksonen


Palaa otsikoihin



Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely 2017 / Kundundersökning 2017

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången