Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

YK:n paikannimityö

YK:n paikannimityön päätarkoituksena on paikannimien kirjoitusasujen yhtenäistäminen kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen helpottamiseksi.

Pyrkimyksenä on saada kansallisesti hyväksytyt nimet sellaisinaan (tai yhteisesti hyväksytyllä tavalla kirjoitusjärjestelmästä toiseen muutettuina) maailmanlaajuiseen käyttöön niin, että maailman paikat olisivat mahdollisimman yksiselitteisesti identifioitavissa. Prosessia sanotaan näissä yhteyksissä standardoinniksi, ja sen tavoitteena on vakiinnuttaa maapallon kaikille paikannimille kussakin kirjoitusjärjestelmässä viralliset kirjoitusasut.

YK pitää paikannimien kansallisen standardoinnin edellytyksenä päätösvaltaisen nimiauktoriteettielimen (organisaatio ja/tai yhteistyöelin) sekä vastaavan lainsäädännön perustamista.

Maailmanjärjestön talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOC järjesti vuosina 1967−2018 paikannimien standardointikonferenssin (United Nations Conference on the Standardization of Geographical Names) joka viides vuosi. Konferenssien päätöslauselmia (Resolutions) valmisteli ja toteutti YK:n paikannimiasiantuntijoiden ryhmä UNGEGN (United Nations Group of Experts on Geographical Names), joka kokoontui paitsi konferenssien yhteydessä myös kaksi kertaa niiden välillä.

Vuodesta 2019 alkaen paikannimityön toimintamalli yksinkertaistuu ja päätöslauselmia annetaan joka toinen vuosi järjestettävissä UNGEGNin kokouksissa (Sessions). Suomi on osallistunut YK:n paikannimityöhön alusta saakka.

UNGEGNin sivuilla esitellään asiantuntijaryhmän  toimintatavoitteet, -periaatteet ja -menetelmät  (Statute and Rules of Procedure), organisaatiokaavio (General), alueellis-kielelliset jaostot (Divisions) jäsenmaineen ja työryhmät (Working Groups) toimintaohjelmineen sekä kaikkien kokousten asiakirjat (Conferences, Sessions).