Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Ajankohtaista nimistä

21.3.2018 11.51

Kaksi uutta teosta luovutetun Karjalan nimistöstä

Kotimaisten kielten keskus julkaisee verkkosivuillaan kaksi Karjalan paikannimiä käsittelevää teosta.

Mistä tulee nimi Kivennapa? Kuinka vanha on Viipurin nimi? Entä mitä pitäjää on kutsuttu Lopotiksi ja minkä vuoksi? Vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin löytyvät FT Laila Lehikoisen ja FT Saulo Kepsun uusista teoksista.

Laila Lehikoinen selvittää teoksessaan Antreasta Äyräpäähän ‒ Luovutetun Karjalan pitäjien nimet, mitä nimistöntutkimuksessa on saatu selville nimien alkuperästä, ja kertoo, millaisia kansantarinoita nimiin liittyy. Teoksessa kerrotaan myös lyhyesti pitäjien historiasta sekä esitetään nimien vanhoissa asiakirjoissa esiintyvät kirjoitusasut. Pitäjien virallisten nimien lisäksi käsitellään myös niiden epävirallisia ja vanhoja nimiä. Teos sisältää 54 nimiartikkelia.

Saulo Kepsun Kannaksen kylät keskittyy Karjalankannaksen asutusnimiin. Tavoitteena on ollut selvittää nimien alkuperä, levikki ja ikä. Tutkimustulosten ja muun taustatiedon perusteella Kepsu tekee päätelmiä alueen asutushistoriasta. Minne sijoittui vanhin asutus, ja minkä ikäistä se on? Mistä tultiin Kannakselle ja minne sieltä muutettiin? Tutkimuksen kohteena on pitäjien, pogostojen, kylien ja autioiden nimet sekä sellaiset muut paikannimet, joihin voi kätkeytyä asutusnimi. Yhteensä nimiä on yli 2 000.

Molemmat teokset tukeutuvat vanhaan asiakirjanimistöön. Jotta teoksissa käsiteltävät pitäjät ja kylät olisi helpompi paikantaa, on nimiartikkeleiden yhteyteen lisätty linkit Karjalan kartat -sivuston karttoihin.

Antreasta Äyräpäähän -teoksen esittely
Kannaksen kylät -teoksen esittely

Viipurin Punaisenlähteentori 1900-luvun alussa. Kuva: Lappeenrannan museot.
Viipurin Punaisenlähteentori 1900-luvun alussa. Kuva: Lappeenrannan museot.

Teksti: Petra Saarnisto


Palaa otsikoihin