Tietoa kielipolitiikasta, Suomen kielistä ja suomen sukukielistä, kielenkäytön lajeista, nimistöstä, eri kielimuodoista, kielen- ja nimistönhuollosta.

Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 13

27.10.2017

Yleiskielitalkoot_ Kieli_kuuluu_kaikille

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on tullut runsaasti havaintoja ns. sinä-passiivista sekä omistusliitteen käytöstä ja käyttämättömyydestä. Tässä tarkastellaan näitä kielen piirteitä:

Kiusallista osallistamista: sinä-passiivi
Omituinen omistusliite: minun, sinun vai hänen koira?
Vasen kaista liikkuu, minä pysyn paikoillaan

Kiusallista osallistamista: sinä-passiivi

”Sinä-passiiviksi” on alettu kutsua yksikön 2. persoonan käyttöä silloin, kun puhe on yleistävästi kenestä hyvänsä. Leikkimielinen nimitys sinä-passiivi perustuu siis ilmauksen yleistävään tulkintaan, ei muotoon.

Sinä-passiivista on talkoisiin lähetetty useita havaintoja; niissä muoto koetaan poikkeuksetta ärsyttävänä. Monet ovat huomanneet sen levinneen kaikenlaiseen kielenkäyttöön ja uskovat, ettei siitä päästä enää eroon. Yleisyydestään huolimatta sinä-passiivi on tyyliltään arkinen. Seuraavat esimerkit ovat talkoohavainnon lähettäneiltä:

Kun sinä joudut vaikeuksiin elämässäsi, sun pitää hankkia ylimääräistä rahaa jostakin.

On se niin vaikeeta kun sää yrität ymmärtää näitä uusia atk-ohjelmia.

Mikä sinä-passiivissa sitten oikein ärsyttää? Puhujan tarkoitusperistä riippumatta sinä-muoto puhuttelee aina myös lukijaa tai kuulijaa, mikä voi tuntua tungettelevalta. Puhuteltava siis ikään kuin vedetään tahtomattaan mukaan sinän toimintaan, ja juuri tämä saa monen ihokarvat nousemaan pystyyn. Eräs kommentoija kokee osallistamisen täysin tuulesta temmatuksi ja kiusalliseksi, ja hänen mukaansa ”sen alle uuvahtaa jo alkuunsa”.

Englannin kielellä lienee vaikutuksensa sinä-passiivin yleistymiseen. Englannissahan you-ilmausta käytetään laajalti yleistävässä merkityksessä. Suomen kielessä tyyliltään neutraaleja yleistäviä rakenteita taas ovat passiivi (voidaan tehdä) ja yleistävä yksikön 3. persoona (voi tehdä). Niitä kannattaa käyttää ainakin neutraaleiksi tarkoitetuissa asiateksteissä.

Seuraavassa on esitetty edellisten sinä-esimerkkien vaihtoehdot, jotka sopisivat neutraaliin asiatyyliin (kyseessä on yleistävä yksikön 3. persoona):

Kun joutuu vaikeuksiin elämässään, täytyy hankkia ylimääräistä rahaa jostakin.

Uusia atk-ohjelmia on vaikea ymmärtää.

Vaikka monet pitävät sinä-passiivia tungettelevana, sen käyttö näyttää koko ajan lisääntyvän. Rakenne haastaa ottamaan kantaa ja keskustelemaan. Se sisältää alkuoletuksen ”näin minulla, ehkä sinullakin”.

Neutraalit persoonattomat muodot eivät ärsytä lukijaa tai kuulijaa, mutta niiden neutraalius saattaa monista tuntua jopa liiankin etäännyttävältä tai ulkokohtaiselta. – Aika näyttää, miltä näiden rakenteiden keskinäiset suhteet näyttävät tulevaisuudessa.

Omituinen omistusliite: minun, sinun vai hänen koira?

Yleiskielitalkoisiin on lähetetty useita havaintoja omistusliitteen puuttumisesta. Puhekielessä ja arkisessa kirjoittelussa esiintyy yleisesti muotoja mun auto, sun pankki tai heidän ~ niiden koira. Omistaja osoitetaan siis pronominilla (mun, sun, heidän ~ niiden). 

Yleiskielessä taas 1. ja 2. persoonan muodoissa pronominia minun, sinun, meidän, teidän ei useinkaan tarvita, sillä pelkkä omistusliite (koirani, koiranne) riittää osoittamaan omistajan. Persoonapronominien genetiivimuotoa käytetään lähinnä silloin, kun halutaan korostaa omistussuhdetta: se on minun koirani, ei sinun.

Miksi omistusliite niin helposti jää pois? Puhekielen vallitseva käytäntö toki vaikuttaa niin, että omistusliite saattaa asiatekstiäkin kirjoitettaessa unohtua. Toisaalta eräässä talkookommentissa arvellaan, että omistusliitteen poisjättäminen olisi tietoinen valinta, jolla ”ikään kuin pehmennetään sanomisia, jotta ei kuulostettaisi liian asialliselta ja viralliselta”.

Tosin myös yleiskielessä on joistakin sanonnoista käytössä sekä omistusliitteellinen että omistusliitteetön muoto. Tällaisia ovat esimerkiksi hän vietti syntymäpäivää(nsä) kavereiden kanssa ja he viettivät lomaa(nsa) Espanjassa. Samoin perheeseen tai muuhun lähiyhteisöön kuulumista osoittavat ilmaukset ovat yleiskielisiä kummallakin tavalla: meidän perhe(emme), teidän suku(nne).

Muotojen moninaisuus voikin joskus herättää epävarmuutta siitä, missä omistusliitettä tarvitaan. Suunta lienee kuitenkin selvä: omistusliitteen käyttö on vähentynyt ja vähenee entisestään. Keskeinen vaikuttaja on sosiaalinen media, josta arkiset ilmaukset leviävät helposti muuhunkin kirjoittamiseen.

Joku saattaa arvella, että joskus tulevaisuudessa omistajuutta voitaisiin myös yleiskielessä ilmaista pelkällä persoonapronominin genetiivimuodolla (minun takki, sinun loma, heidän asunto). Joku toinen taas ennustaa omistusliitteille hyvää tulevaisuutta ja vetoaa taloudellisuuteen: pronominiton mutta omistusliitteellinen muoto takkini, lomasi on napakkuudessaan usein pronominillista vaihtoehtoa käyttökelpoisempi.

Ennustaminen on vaikea laji. Lisävaikeutta omistusliitteiden kohtalon ennustamiseen tuo niiden moninainen käyttö. Seuraavassa puheena on omistusliitteen sisältävä ilmaustyyppi olen huolissaan, olimme hyvillään.

Vasen kaista liikkuu, minä pysyn paikoillaan

Omistusliite kiinnittyy paitsi substantiiveihin (autoni) myös esimerkiksi olotilan ilmauksiin. Yleiskielen suositusten mukaan se mukautuu myös tällöin kulloiseenkin persoonaan: istun paikoillani, olit hyvilläsi, olemme huolissamme.

Talkoohavaintoihin on tullut useita havaintoja muodoista, joissa olotilaa kuvaillaan 3. persoonan omistusliitteen sisältävällä muodolla, vaikka kyseessä on 1. tai 2. persoonan tekijä. Talkookommentin lähettäneet ovat kiinnittäneet huomiota esimerkiksi seuraavanlaisiin muotoihin:

Tein sen kyllä mielellään. (mielelläni) 

Olin huolissaan asiasta. (huolissani)

Eniten havaintoja on tullut sanasta huolissaan, jota havainnon lähettäjien mukaan käytetään viitattaessa kaikkiin persooniin. Ilmaus onkin tavallaan kivettynyt muoto, joka on puhekielessä yleinen. Se särähtää monien korvaan esimerkiksi TV-uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa, joissa on pitkään totuttu kuulemaan yleiskielisempää ilmaisua.

Ilmaustyypissä olen huolissaan aines -an ei oikeastaan olekaan enää 3. persoonan omistusliitteen tehtävässä, vaan se on kivettynyt olotilan adverbin johtimeksi. Tällaisen mallin mukaan käytämme sitten herkästi muitakin vastaavantyyppisiä sanoja, kuten olen pahoillaan, innoissaan, nälissään; makaat selällään; tulemme mielellään. Yleiskielessä nämä kuitenkin taipuvat tekijän tai kokijan persoonan mukaan: olen pahoillani, makaat selälläsi jne.

Eräässä talkookommentissa oli kiinnitetty huomiota omistusliitteen yleiskielen vastaisiin muotoihin laulujen sanoituksissa. Ensimmäinen esimerkki on Anna Puun kappaleesta Matkalla, toinen taas Sannin hitistä 2080-luvulla:

Istun ratin takana, puoli viiden ruuhkassa vasen kaista liikkuu, minä pysyn paikoillaan.

Sun flanellii haluun lainata, pikkupäissään kesäiltana.

Kommentin lähettäjä kertoo huomanneensa, että monissa muissakin sanoituksissa 3. persoonan omistusliitteen sisältävää muotoa käytetään osoittamaan myös 1. ja 2. persoonaa.

Laulujen sanoitukset kuuluvat kaunokirjallisuuden eli taiteen alaan, joten ilmaisutapa on tietysti vapaamuotoisempaa kuin asiateksteissä. Laululyriikat ovat runoutta, ja siksi niissä käytetään runouden tyylikeinoja, kuten alku- ja loppusointuja. Riimityksessä puolestaan pitää ottaa huomioon, kuinka pitkiä sanoja käytetään ja millaisia ne ovat tavurakenteeltaan.

Ei liene sattumaa, että Sannin kappaleen 2080-luvulla ”sun flanellii haluun lainata” ja ”pikkupäissään kesäiltana” koostuvat molemmat yhdeksästä tavusta. Jokaisessa säkeessä on myös käytetty loppusointua.

Laulujen sanoitusten tavoitteena on, että teksti olisi samaistuttavaa ja tarttuvaa, ja omistusliitteettömyys voikin tukea juuri tätä tavoitetta. 

Lisälukemista

Kankaanpää, Salli 2009: Omistusliitteet kuuluvat yleiskieleen. Kielikello 3.

Kielitoimiston ohjepankki: Omistusliitteet

Kielitoimiston ohjepankki: Passiivimaisia rakenteita: aina voit yrittää, "sinä-passiivi"

Seppänen, Eeva-Leena 2000: Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä. Kielikello 3.

ANNA-ROSA POLSO

Kirjoittaja oli Kielitoimistossa korkeakouluharjoittelijana kesällä 2017

Lue myös aiempia talkoohavaintoja (1–12)

Talkoot jatkuvat

Yleiskielen seurantatalkoot jatkuvat. Kaikki havainnot ovat hyödyllisiä, myös uudet havainnot tässä tekstissä mainituista piirteistä. Havaintoja voi lähettää lomakkeella, johon on linkki alla.

Osallistu yleiskielen seurantatalkoisiin -lomake

Yleiskielen seuranta