Kotimaisten kielten keskuksen lehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen esittelyt sekä pääsy verkossa oleviin julkaisuihin.

Näkymä Nikolainkadulle etelään päin (nyk. Snellmaninkatu) suurin piirtein nykyisen Vironkadun ja Snellmaninkadun risteyksestä. 1910 (© Helsingin kaupunginmuseo)
Oidnolat Nikolainkatus máttás (dálá Snellmaninkatu) sullii dálá Vironkatu ja Snellmaninkatu gáhttaearus 1910. (© Helsset gávpotmusea)


Kruvnnu heasttaid eatnamis šattai Kruununhaka

KruununhakaKronohagen šattai gávpotoasi namman 1800-vuođđalogus. Ruoŧagiel namma Kronohagen lei leamaš anus ainjuo 1750-logu rájes. Dat šattai spontánalaččat militeara heasttaid guohtoneatnama namman.

Kruununhakas leat Helssega boarráseamos virggálaš gáhttanamat UnioninkatuUnionsgatan ja LiisankatuElisabetsgatan, mat ain leat anus. Namat Unionsgatan ja Elisabetsgatan navdojuvvojedje 1819 go keisár Aleksanter I finai Helssegis. Maŋŋelaš dat ožžo maid suomagiel namaid. Elisabetinkatu dahjege Liisankatu lea navdojuvvon Aleksanter I:a eamida Elisabeta mielde.


Mariankatu 1907
Mariankatu. Signe Brander 1907 (© Helsset gávpotmusea)



Muitonamat Kruununhakas

Kruununhakas leat eatnat muitonamat dahjege namat, mat leat navdojuvvon gean nu gudnin dahje muitun. Gáhttanamat Helenankatu, Kristianinkatu, Mariankatu ja Sofiankatu leat navdon 1800-vuođđalogus. Nikolainkatu namma nuppástuhttui Snellmaninkatun 1928.

Áššegirjjiin ii álo gávdno diehtu, gean muitun gáhttanamma lea navdojuvvon. Namma KatariinankatuKatrinegatan (Catharine Gatan 1820) árvaluvvo boahtán Ruošša keaisára eamida Katariina II:a mielde dahje stáhtaráđi J. A. Ehrenströma eatni dahje eamida nama mielde, geain goappásge lei nubbin namman Catharina. Ehrenström lei okta nammaaddiin.

Namaid sáhttá navdit maid dáhpáhusaid muitun. Máŋgga gávpogis lea ovdamearkka dihtii Rauhankatu (’ráfi gáhta’). Helssegis namma RauhankatuFredsgatan lea navdojuvvon jagi 1809 dahkkojuvvon Hamina ráfišiehtadusa muitun maŋŋelis 1800-vuođđalogus.

Namat leat navdojuvvon maid fitnodagaid ja servviid mielde, dego KirjatyöntekijänkatuBokarbetaregatan (1945) namma boahtá searvvi dálu mielde mii lea dán gáhttaguoras.

Gávpotkoartiliin dáhpáhuvvá

Viessosajiide mat leat gáhtaid gaskkas, váfistuvvojedje nummirat ja namat 1820 čáskadanortnegis. Koartiliid namaide válljejuvvojedje fáddán eallit ja šattut. Koartilnamaid báresáigi lei 1800-vuođđalogu loahpageahčen, goas koartiliid namat ledje oahppáseabbot go gáhttačujuhusat.

Pitkäsilta koartiliid davábeallái ja Töölöi eai navdojuvvon koartilnamat, dannego 1890-logu rájes koartiliidda eai addojuvvon šat namat.

1900-vuođđalogu loahpas koartilnamat ihte ođđasis oidnosii, go boareslágan suohtasis namat movttiidahtte ođđalágan vuovdaleapmái ja guovlluidentitehta ráhkadeapmái. 2010-logus šaddet fas ođđa koartilnamat gulvui mii lea huksejuvvomin Kalasatamai (guollehámmana) Sörnäisii.