Kotimaisten kielten keskuksen lehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen esittelyt sekä pääsy verkossa oleviin julkaisuihin.

Keimola mohtorstašuvdna

Keimolan ajot 2
Keimola biilagilvvut. – Govva: Vantaa gávpotmusea


Keimola mohtorstašuvnna vuođđudii Curt Lincoln, go Helssega Eläintarha (’ealliid gárddi’) vuodjimat loahpahuvvojedje lihkohisvuođa maŋŋá 1963. Geinnodat gárvánii 1966, muhto giddejuvvui juo 1978 energiijaroasu ja rieja dihtii. Oasit geinnodagas ja Pikku-Keimolan duhkorasgeinnodat leat vel báhcán. Gohcintoardna seailluhuvvo dáiddaduodjin.


Keimola vuonna 1967. © Martti I. Jaatinen
Keimola jagis 1967. Govva: Martti I. Jaatinen

Báiki lei oahpis miehtá Suoma namain Keimola mii lea gili namma, muhto geinnodaga guovlu lea gohčoduvvon ainjuo 1700-vuođđalogu rájes namain Tammäki.

Keimolanmäki

Keimola mohtorstašuvnna sadjái ceaggana ođđa ássanguovlu, Keimolanmäki. Guovllu ođđa namaid fáttát leat váldojuvvon mohtorgeinnodagas. Ajolenkki (’vuodjenbadji’) lea leamaš mohtorgeinnodaga oassi, Lincolninaukio (’Lincolna jalggáš’) muitala geinnodaga vuođđudeaddjis, Ruutulipunkuja (’ruvttoleavgga gudji’) čujuha gilvovuodjimiid mollii ja Saunalenkki (’sávdnemohkki’) lea leamaš čavges mohkki mas lei márfemáinnus. Vauhtikuja (’leaktomohkki’) fas čujuha Keimola vuodjimiid lassin Helssega Eläintarha Vauhtitie (’leaktoluodda’) -nammii.

Havainnekuva tulevasta Keimolanmäestä. (© Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy)
Boahttevaš govva Keimolamäkis. © Arkiteaktakantuvra Hannu Jaakkola Oy


Ovddit