Kotimaisten kielten keskuksen lehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen esittelyt sekä pääsy verkossa oleviin julkaisuihin.

Kielikello

Kielikello 4/2017

Pian 50 vuotta täyttävän Kielikellon numero 4/2017 on viimeinen painettu, paperinen Kielikello. Vuonna 2018 Kielikello alkaa ilmestyä ilmaisena verkkolehtenä.

Kielikellossa 4/2017 kerrotaan satavuotiaan Suomen kielitilanteesta: itsenäisyyden toisen vuosisadan alkaessa kielitilanne heijastaa paitsi poliittista historiaa myös yleismaailmallisia virtauksia, erityisesti muuttoliikettä.

Lehdessä mennään myös ajassa viisi vuosisataa taaksepäin, mieheen nimeltä Martti Luther. Vuosi 2017 oli nimittäin myös reformaation merkkivuosi. Luterilaisuus on vaikuttanut monin tavoin suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kieleen, myös nykyiseen etunimistöömme. Sitä hallitsevat omakieliset nimet ja kristillisperäisten nimien suomalaiset nimiasut.

Nimiä käsittelee myös saarten nimien suunnittelua valottava kirjoitus: millaisia periaatteita nimien suunnittelussa olisi hyvä noudattaa, jotta kaikille saataisiin osoite?

Suomi vai Finlandia? Maamme nimestä on käyty kiivasta keskustelua 1970-luvulla!

Kielikello 3/2017

Kielikellossa 3/2017 tarkastellaan Aleksis Kiven teosten kieltä kahdesta näkökulmasta. Komedioidensa repliikkeihin Kivi kirjoitti tarkkanäköisiä havaintoja 1800-luvun puhekielestä. Seitsemän veljestä -romaanin henkilön- ja paikannimet heijastelevat tuolloista yhteiskunnallista todellisuutta.

Hyvän virkakielen kehittämiseen kannustetaan monissa maissa erilaisin kielipalkinnoin, joilla pyritään kiinnittämään huomiota sekä hyviin että huonoihin teksteihin. Jotkut palkinnot annetaan huonoille kielenkäyttäjille tai vaikeaselkoisimmille teksteille, jotkut taas  esimerkillisen hyvin kieltä käyttäville. Eri tavoista palkita voi lukea kirjoituksesta Kepit ja porkkanat kannustamassa virkakielen kehittämiseen.

Useista osista koostuvien yhdyssanojen kirjoittamisessa tuottavat hankaluuksia sekä viivojen pituus, koko että tyhjät välit. Opinnäytteiden tekijät ja ohjaajat tietävät, että sähköisten lähteiden luotettavuuden varmistamisessa on usein ongelmia. Näistä aiheista voi lukea kirjoituksista Tyhjiä välejä ja viivoja yhdyssanoissa ja Sähköiset lähteet haastavat opiskelijoita ja ohjaajia.

Kielikello 2/2017

Kielikellossa 2/2017 paneudutaan nimiin monesta näkökulmasta. Miksi meri on Itämeri, vaikka se ei ole Suomesta katsoen idässä? Mitä Asutusnimihakemisto kertoo Suomen paikannimistä ja samalla historiasta, joka ulottuu paljon Suomen itsenäistymisvuotta kauemmas? Miten kaupungin nimiä suunnitellaan?

Suuri osa Suomessa käytössä olevista etunimistä on jo vanhastaan taustaltaan vierasperäisiä, vaikka esimerkiksi suosituin pojannimi vuonna 2016 olikin kotoinen Onni. Katsaus tällä hetkellä käytössä oleviin nimiin osoittaa, että tuhannen suosituimman etunimen joukossa on myös useita suurimpien maahanmuuttajaryhmien nimiä.

Niin sanat kuin muutkin kielen ilmaukset lainautuvat kielestä toiseen. Jo pitkään on meilläkin puhuttu ”uudesta mustasta”, ja nyt saadaan vastaus siihen, onko vihreä uusi keltainen.

Tässäkin Kielikellon numerossa palataan pilkkuihin. Nyt käsittelyssä on pilkku kirjeen tai muun viestin alussa.

Kielikello 1/2017

Suomen itsenäisyys täyttää sata vuotta. Kielikello on ollut mukana matkassa lähes puolet tuosta ajasta, kun meneillään on sen viideskymmenes vuosikerta. Juhlavuoden ensimmäisessä numerossa kerrotaan, miten kielenkäyttäjät vaikuttavat kielenkäytön ohjeisiin ja yleiskielen sanakirjan sisältöön. Se, millaisia keinoja osallistumiseen on, selviää artikkelista Kielenkäyttäjät sanakirjatyössä.

Ajankohtaista tietoa kansalaisten muunlaisesta osallistumisesta löytyy kirjoituksesta, jossa kerrotaan, millaista kielenopetuksen ensiapua turvapaikanhakijoille on kehitelty Toisto-menetelmän avulla.

Mukana on myös runsaasti asiaa sanoista, niin meille lainautuneista kulttuurisanoista kuin kansanomaisesta seksuaalisanastosta, joka on täynnä kiertoilmauksia. Uudissanoja syntyy jatkuvasti paitsi lainaamalla ja kääntämällä myös sanoja yhdistelemällä eli kontaminaation keinoin. Niiden ääreen pääsee tutustumalla palstaan Kielivoimistelua.

Kielenkäytön käytännön ohjeita julkaistaan erityisesti Kielikellon Perusasiaa- ja Kysyttyä-palstoilla. Tällä kertaa ohjeita annetaan muun muassa nimien taivutuksesta (taivutetaanko Pavarotin vai Pavarottin?) ja pilkkujen käytöstä tapauksissa, joista Kielitoimiston neuvonnassa kysytään usein (esim. pilkusta passiivilauseiden välissä).