Kielikello

Kielikello 4/2007

Suomen kielen lautakunta käsitteli lokakuisessa kokouksessaan seksististä kielenkäyttöä ja julkaisi kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Asia herätti vilkasta julkista keskustelua. Niinpä Kielikellonkin numerossa 4/2007 puhutaan paljon kielestä ja sukupuolesta, mm. kielenhuollon, käännösten, säädöskielen  ja sanakirjan näkökulmasta.

Kieleen ja sukupuoleen liittyy myös lehden historiakatsaus: minkälaista keskustelua kielenhuollossa on käyty  naiseen viittaavista sanoista?

Kielikello 3/2007

Kielikellossa 3/2007 puhutaan murteista. Eri puolilla Suomea puhutaan edelleen eri tavoin, ja omasta murteesta ollaan myös tietoisia. Murre on osa identiteettiä, kuten voi päätellä kansanomaisten murresanakirjojen suosiosta; tässä lehdessä esitellään eteläpohjalaisia murresanakirjoja.

Minkälaisia käsityksiä itäsuomalaisilla ja pääkaupunkiseudun nuorilla on murteista, toistensa puhumista ja omastaan? Entä millä tavoin murteentutkimuksessa ryhmitellään murteet?

Kielikello 2/2007

Vuosi 2007 on Agricolan juhlavuosi. Kielikellossa 2/2007 kerrotaan muutamista Agricolan kielen sanoista, mm., mitä kaikkea tarkoittaa mettinen, ja kutsutaan lukijoita Vanhan kirjasuomen seminaariin.

Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän historiikin Sata vuotta Virittäjää arvio tutustuttaa lehden kielenhuoltoa koskevaan taipaleeseen. Lehdessä esitellään myös Kielitoimiston uusi johtaja Salli Kankaanpää. Kysyttyä-palstalla tutustutaan uus- ja kantasuomalaisiin.

Kielikello 1/2007

Kielikellon vuoden 2007 ensimmäisessä numerossa käsitellään laajasti ruoka-alan kieltä. Edellisestä ruoka-alan teemanumerosta on kymmenen vuotta; siinä ajassa paljon on muuttunut. Ruoanlaitosta on tullut muotia, ja siksi sanastokin on kasvanut ja monipuolistunut. Mutta paljon on myös pysynyt samana, mm. ruokalajien nimien kirjoitussuositukset. Ne esitetään tässäkin lehdessä. 

Ruoka-alan erikoistermit ovat  vanhastaan yleensä ranskalaisperäisiä, sittemmin rinnalle ovat tulleet englanti, italia ja viime vuosina uudet  yhä eksoottisemmat kielet. Suomeen on viime vuosina lainautunut valtavasti uusia ruoka-alan sanoja, joista esitetään kysymyksiä Kielitoimistolle. Siksi ruoka-alan sanasto päätettiin koota täällä kertaa vierassanoista. Lehdessä pohditaan, miten ruoka-alan vierassanat saadaan osaksi luontevaa suomea.