Kotimaisten kielten keskuksen lehtien, kirjojen ja muiden julkaisujen esittelyt sekä pääsy verkossa oleviin julkaisuihin.

Elämän ja kuoleman tekstit. Kirjoittaminen sosiaali- ja hoitotyössä

Elämän ja kuoleman tekstit. Kirjoittaminen sosiaali- ja hoitotyössä / toim. Ulla Tiililä ja Kati Karvinen. - Helsinki : Kotimaisten kielten keskus, 2017. - PDF 203 s. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja. ISSN 1796-041X ; 50) URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. URN:ISBN 978-952-5446-90-6. Julkaistu verkossa 13.10.2017. <URL http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk50/>


Sosiaali- ja hoitotyö on kirjoittamisen täyttämää

Kokoelmassa pureudutaan julkisten hyvinvointialojen työtekstien kieleen sekä tekstityön taustoihin ja vaikutuksiin. Sosiaali- ja hoitotyön arki on kirjoittamisen, kirjaamisen ja dokumentoinnin täyttämää silloinkin, kun kyse on niin sanotusta ihmistyöstä. Jopa päiväkodeissa neljännes työntekijöistä käyttää kirjoittamiseen ja kirjaamisen vähintään päivän viikossa.

Teksteillä on sosiaali- ja hoitotyössä laajempi rooli kuin vain tallentaa ammatillista toimintaa. Tekstit sitovat resursseja ja ohjaavat työntekijöiden arkea ja ammatillista ajattelua. Teksteillä on merkittävä rooli esimerkiksi siinä, miten palveluja toteutetaan ja millaista hoitoa ihmisille tarjotaan.

Tietojärjestelmät tekstityön apuna ja haittana

Lisääntyvän tekstimassan tuottamisesta ei selvitä ilman tietojärjestelmiä. Pientietokoneet alkoivat Suomessa yleistyä ja levitä julkishallinnon laitoksiin 1970-luvun loppupuolella. Henkilökohtaisten mikrotietokoneiden levitys esimerkiksi Helsingin sosiaalivirastossa alkoi 1990-luvulla.

Tietokoneet- ja järjestelmät ovat tehokkaan työn edellytys, mutta niihin liittyy myös ongelmia, etenkin jos uusia järjestelmiä otetaan käyttöön keskeneräisinä. Ongelmat voivat olla kohtalokkaitakin, jos vaikkapa lastensuojelussa tietojärjestelmät näyttelevät pikemminkin isännän kuin rengin roolia.

Tietojärjestelmät vaikuttavat myös tekstien kieleen. Tekstit tehdään (puoli)automaattisesti koostaen valmiista mallikatkelmista. Vaikka nämä katkelmat itsessään olisivat korrektia kieltä, niistä syntyneitä tekstikokonaisuuksia voi vaivata esimerkiksi vaikeaselkoinen informaatiorakenne.

Asiakaslähtöisyys ja arviointi – kielenkäytön kysymyksiä

Sosiaali- ja hoitoaloilla tehdään satoja erilaisia tekstejä. Tekstien tekeminen ei ole vapaavalintaista vaan yleensä lakisääteistä. Tekstien tarkoitus on palvella työtä ja tiedonkulkua, ja niille asetetaan monenlaisia vaatimuksia, jotka toteutuvat kielenkäytön yksityiskohdissa.

Niinpä esimerkiksi kotihoidon työntekijä joutuu pohtimaan, miten viitata itseensä tai asiakkaaseen tai miten kirjata tilanne, jossa asiakas on ollut hankala tai uhkaava. Miten arvioida arvostelematta? Entä miten tiedotteen lukijaa voi ja kannattaa ohjailla, jotta lopputulos olisi sekä selvä että kohtelias?

Monet kieleen ja kirjoittamiseen liittyvät seikat vaatisivat pysähtymisen hetkeä: Millainen on säädöksissä vaadittu ”yleisesti tunnettu ja hyväksytty” lyhenne tai millaiset ovat selvät perustelut? Tuottaako päiväkodin laadunhallintasuunnitelma ”laatua” vai vain yhden asiakirjan lisää?

Kielen ja työn suhde eri näkökulmista

Kokoelmassa on 18 artikkelia, ja sen kirjoittajina 15 kieli- ja yhteiskuntatieteilijää sekä virastojen työntekijöitä. Teos on suunnattu yhteiskunta- ja sosiaalitieteilijöille avauksena kielen maailmaan. Kielentutkijoille se taas osoittaa kielen kytkökset arkiseen viranomaistyöhön ja erilaisiin säädöksiin. Artikkeleiden lisäksi teoksessa on 9 tietolaatikkoa, joilla avataan joitakin kielen ilmiöitä.

Kirja koostuu johdannon lisäksi neljästä osiosta: Ensimmäisessä esitellään kirjoittamisen puitteita ja vaikutuksia sosiaali- ja hoitotyössä. Toisessa käsitellään elämän alkupuolen eli päivähoidon tekstimaailma, kolmannessa tekstejä sosiaalityössä ja neljännessä kotihoidon tekstit. Lopuksi suljetaan elämän esirippu ja käsitellään kuolintodistuksia. Kirjan ovat toimittaneet Ulla Tiililä ja Kati Karvinen.


Julkaisun sisällys

Esipuhe

Aluksi
  • Ulla Tiililä: Johdatus sosiaali- ja hoitoalojen tekstimaailmaan ja niiden tutkimukseen
I Kirjoittamisen puitteet ja vaikutukset sosiaali- ja hoitotyössä
  • Saija Pyhäniemi: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Kyselytutkimus kirjaamisesta päiväkodeissa
  • Sirpa Saario: Asiakirjat mielenterveystyötä ohjaavina välineinä
  • Raija Koskinen: Lastensuojelun sosiaalityö ja asiakastietojärjestelmä muutoksessa
  • Raija Koskinen: Jälkikirjoitus
  • Päivi Heiskanen: ”Te ette tuo niitä koneita mun pöydälle” – tekniikan kehittyminen sosiaalivirastossa
II Päivähoidon tekstimaailma
  • Essi Lehtinen: Kadonneet lapset ja aikuiset – viraston toimintakertomukset muutoksessa
  • Tietolaatikko: Lauseke on sanojen kimppu
  • Tietolaatikko: Miten tekstin abstraktisuutta voi arvioida?
  • Salla Niemi: Mistä puhutaan, kun puhutaan laadusta?
  • Tietolaatikko: Venäjän lad, englannin quality ja suomen laatu
  • Annika Pihlajamäki: Vanhempien ohjailu päivähoidon tiedotteissa
  • Tietolaatikko: Passiivi virkakielessä
III Tekstejä sosiaalityössä
  • Anne Qvist: Kuinka toimeentulotukipäätös syntyy Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa?
  • Saara Jylhä: Toimeentulotukipäätökset – miten juoni kulkee?
  • Tietolaatikko: Teema kertoo puheenaiheen
  • Tietolaatikko: Yleiskieli ja selkokieli
  • Ulla Tiililä ja Emilia Laurila: Perusteleminen toimeentulotukipäätöksissä
  • Tietolaatikko: Lause ja virke
IV Kotihoidon tekstit
  • Jaana Nummijoki: Kotihoidossa kirjoittamisen pelisäännöistä
  • Kati Karvinen, Taina Lehtomäki ja Anna-Leea Honkala: Kotihoidon kirjaamisen taustaa
  • Kati Karvinen: Asiakas ja hoitaja kotihoidon hoitokertomuksissa
  • Tietolaatikko: Semanttiset roolit
  • Taina Lehtomäki: Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa
  • Anna-Leea Honkala: Kotihoidon ongelmatilanteiden kirjaamisesta
  • Tietolaatikko: Affektiivisuus
Lopuksi
  • Jenni Viinikka: Elämän esirippu sulkeutuu. Kuolintodistuksen performatiivisuus
Kirjoittajat

    Kyselyyn
    Till undersökningen

    Asiakaskysely / Kundundersökning 2018

    Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

    Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

    Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

    Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången