Tiedätkö, mitä etsit? Kokeile hakua!

Hakuohjeet

Hae sivustolta
  • På svenska
  • In English
Kotimaisten kielten keskus
Tiedätkö mitä olet etsimässä?
  • Kotus
    • Yhteystiedot
    • Organisaatio
    • Kotus verkossa
  • Palvelut
    • Kieli- ja nimineuvonta
    • Kielitoimiston koulutus ja konsultointi
    • Lausunnot, selvitykset ja nimistöntarkistus
    • Verkkokauppa ja palveluiden hinnat
    • Kirjasto
    • Arkistot
  • Nyt
    • Uutistekstit
    • Kotus-blogi
    • Kolumnit, artikkelit ja esitelmät
    • 10 kysymystä kielestä
    • Viikon vinkki
    • Kuukauden sana
    • Teemakoosteet
    • Kysymyksiä ja vastauksia
  • Ohjeet
    • Kielitoimiston ohjepankki
    • Suomen kielen lautakunnan suosituksia
    • Nimistönsuunnittelun ohjeita
    • Virkakieliohjeita
    • Säädöskielen ohjeita
    • Opaskirjallisuutta
    • Kieli- ja nimitestit
  • Kielitieto
    • Kielet
    • Kielipolitiikka
    • Kielenhuolto Kielitoimistossa
    • Virkakieli
    • Nimistö
    • Murteet
    • Vanha kirjasuomi
    • 1800-luvun kirjasuomi
    • Kielenkäytön lajit
  • Julkaisut
    • Kielikello ja Språkbruk
    • Kielioppi- ja kielenhuoltokirjat
    • Nimijulkaisut
    • Genrejulkaisut
    • Julkaisuluettelot
  • Sanakirjat
    • Kielitoimiston sanakirja
    • Suomen murteiden sanakirja
    • Vanhan kirjasuomen sanakirja
    • Karjalan kielen sanakirja
    • Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja
    • Maahanmuuttajakielten sanakirjat
    • Muut sanakirjat
  • Aineistot
    • Tietoa aineistoista
    • Nimiaineistot
    • Sana-aineistot
    • Puhutun kielen aineistot
    • Kirjoitetun kielen aineistot
Haku

Haku

Hakuohjeet

Kotus.fi-sivusto (5)

Julkaisut 2008
Tietoa julkaisuista ja aineistosta
... Mikael Kurt Zilliacus in memoriam // Språkbruk : Tidskrift utg. av Svenska språkbyrån. - Helsingfors : Forskningscentralen för de inhemska språken. ISSN 0358-9293. 2008 : 2, s. 18–19 Sylvin, Jenny Barnlyrik med tuggmotstånd // Språkbruk : Tidskrift utg. av Svenska språkbyrån. - Helsingfors : Forskningscentralen för de inhemska språken. ISSN 0358-9293. 2008 : 1, s. 18–20 Lönlös men...
Sprakochstil17
Tietoa julkaisuista ja aineistosta
... de förhärskande under hela den undersökta perioden, men under 1900-talet börjar man allt oftare se på skönlitteraturen som något som inte får styras av språkriktighetsargument. Under 1920- och 1930-talen kan man spåra åsikter om att språket förr var sämre, men att det samtida skönlitterära språket inte längre gav upphov till stora problem. Detta har troligen ett samband med att...
Toimintakertomus 2008
Tietoa organisaatiosta ja palveluista
... kirkkomatkalle, Ikaalisten murretta (22.2.2008), murrenäyte tekstinä ja äänitteinä (real audio tiedostoina) Kuhmoisista // Haastattelija: Pekka Lehtimäki ; litterointi ja ääninäytteet: Eeva Yli-Luukko ; kartat: Anneli Hänninen ; toimitus: Raija Miikkulainen. Kuhmoisten murrenäyte: Kärme (9.7.2008), murrenäyte tekstinä ja äänitteinä (real audio -tiedostoina) Kuhmoisista //...
Suomen murteiden sanakirja
Tietoa julkaisuista ja aineistosta
... (Kotimaisten kielten keskus) Eesti murrete sõnaraamat (Eesti Keele Instituut) Meänkielen sanakirja (Birger Winsa) Jysk ordbok (Peter Skautrup Centret, Aarhusin yliopisto)
Jämsän murteen historiaa
Tietoa julkaisuista ja aineistosta
... yhteyksistä jäi vanhoja karjalaispiirteitä itäisiin hämäläismurteisiin, niin myös Päijät-Hämeen murteeseen. Birger Jaarlin ristiretki liitti Hämeen Ruotsiin vuonna 1249 ja katkaisi hämäläisten yhteydet karjalaisiin. Mikkelin tienoille varhemmin rautakaudella syntynyt hämäläisasutus sai 1100-luvulla vahvan karjaislisän, ja kun siihen vielä sulautui alueen alkuperäistä pyyntiväestöä,...
Näytä lisää Piilota

Kielikello (8)

Itämeri pintaa syvemmältä
... käytti samaa nimeä vuonna 1295 kirjeessään Lyypekille ja muille Itämeren kauppakaupungeille. Kaarle Suuren kronikoitsija Einhard mainitsee tanskalaisten käyttämän nimen Ostarsalt jo vuonna 808. Muinaisislannissa meren nimi oli...
Kaskisuomalaisista metsäsuomalaisiksi
Ihmiset ovat muuttaneet Suomen ja Ruotsin välillä jo esihistoriallisena aikana. Suomesta Ruotsiin muutti keskiajalla pääasiassa länsisuomalaisia Itä-Ruotsin kaupunkeihin ja Mälarenin tienoille. Nämä muuttajat sulautuivat ruotsalaiseen...
Eläintietieteen termit puhuttivat jo 1800-luvulla
... tutunoloisia kannanonttoja. Olen nimittäin viime aikoina tutkinut vuosina 1856–1881 (Antero Vareliuksesta Birger Saloseen) julkaistujen luonnonkirjojen sanastoa ja siitä käytyä keskustelua tuon ajan lehdistössä. Ensimmäisissä suomenkielisissä...
Hyvä tiennimi – Kulkijanonni
... henkilönnimen tai kutsumanimen sisältäviä tiennimiä ei kuitenkaan voi pitää muistoniminä. Esimerkiksi Holsteininkuja rinnastuu parhaiten tilannimen sisältäviin tiennimiin, koska tien varrella asuu paljon Holstein-sukunimisiä ihmisiä: tiennimi...
Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä
... puhujia on noin 20 000–35 000 ja suunnilleen 15 000–25 000 asuu alueen ulkopuolella. Termi meänkieli viittaa siis Pohjois-Ruotsin suomalaismurteisiin, joita oikeastaan on kaksi ryhmää, Tornionjokivarren murre ja Jällivaaran murre, ja jotka...
Legio ja dalai-lama: pari täsmennystä
... jo Virittäjässä 1988 (”Dalai-lama, Tuomas-piispa ja Birger-jaarli”). Jo tuossa kirjoituksessani olin maininnut, ettei ”dalai” oikeastaan ole erisnimi vaan yleisnimi, joka tiibetissä merkitsee ’(tiedon) valtamerta’. Dalai-lama ei siis...
”Armeenian invaliidit”. Pitkä vai lyhyt vokaali vierassanoissa?
... tässä vaiheessa suotavammalta kuin pitkävokaalinen ääntämys. Ääntämys: yksityisten ja laitostenkin asia Edellä olen jo liukunut puhumaan horjuvien tapausten ääntämyksestä enkä pelkästään kirjoitustavasta. Juuri ääntöasusta pääsin...
Kaavanimien oikeinkirjoituksesta
... siksi kirjoitettu isolla alkukirjaimella, vaikka arvonimet muuten kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja nykykielessä yleisimmin ennen nimeä, esim. kuningatar Elisabet, kuningas Kaarle XVI Kustaa. On muistettava, että jaarli kirjoitetaan...
Näytä lisää Piilota

Pelkistetty sivukartta

Kotimaisten kielten keskuksen suomenkielisten sivujen 3-tasoinen sivukartta.

Yhteydenottolomakkeet

Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla olevat lomakkeet, joiden avulla voi ottaa yhteyttä kotuslaisiin.

Vinkkejä viranomaisille
Täkyjä tutkijoille
Tukea tekstien ammattilaisille
Oivalluksia opettajille ja opiskelijoille
Takaisin sivun ylälaitaan
Tietosuojakäytäntö
Evästekäytäntö

Kotimaisten kielten keskus
Postiosoite: Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki
Puhelinvaihde: 0295 333 200
Yhteystiedot   Verkkotoimitus   Verkkokauppa   Sivukartta   Etusivu

@Kotus_tiedotus
Kotus-kanava

Kotus

  • Yhteystiedot
  • Organisaatio

  • Kotus verkossa





Palvelut

  • Kieli- ja nimineuvonta
  • Kielitoimiston koulutus ja konsultointi
  • Lausunnot, selvitykset ja nimistöntarkistus
  • Verkkokauppa ja palveluiden hinnat
  • Kirjasto
  • Arkistot

Nyt

  • Uutistekstit
  • Kotus-blogi
  • Kolumnit, artikkelit ja esitelmät
  • Viikon vinkki

  • Kuukauden sana
  • Teemakoosteet
  • Kysymyksiä ja vastauksia

Ohjeet

  • Kielitoimiston ohjepankki
  • Suomen kielen lautakunnan suosituksia
  • Nimistönsuunnittelun ohjeita
  • Virkakieliohjeita
  • Säädöskielen ohjeita
  • Opaskirjallisuutta
  • Kieli- ja nimitestit

Kielitieto

  • Kielet
  • Kielipolitiikka
  • Kielenhuolto Kielitoimistossa
  • Virkakieli
  • Nimistö
  • Murteet
  • Vanha kirjasuomi
  • 1800-luvun kirjasuomi
  • Kielenkäytön lajit

Sanakirjat

  • Kielitoimiston sanakirja
  • Suomen murteiden sanakirja
  • Vanhan kirjasuomen sanakirja
  • Karjalan kielen sanakirja
  • Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja
  • Maahanmuuttajakielten sanakirjat
  • Muut sanakirjat

Julkaisut

  • Kielikello ja Språkbruk
  • Kielioppi- ja kielenhuoltokirjat
  • Nimijulkaisut
  • Genrejulkaisut
  • Julkaisuluettelot

Aineistot

  • Tietoa aineistoista
  • Nimiaineistot
  • Sana-aineistot
  • Puhutun kielen aineistot
  • Kirjoitetun kielen aineistot

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä