Haku
Nimiluettelot (1)
Kotus.fi-sivusto (5)
... Mikael Kurt Zilliacus in memoriam // Språkbruk : Tidskrift utg. av Svenska språkbyrån. - Helsingfors : Forskningscentralen för de inhemska språken. ISSN 0358-9293. 2008 : 2, s. 18–19 Sylvin, Jenny Barnlyrik med tuggmotstånd // Språkbruk : Tidskrift utg. av Svenska språkbyrån. - Helsingfors : Forskningscentralen för de inhemska språken. ISSN 0358-9293. 2008 : 1, s. 18–20 Lönlös men...
... de förhärskande under hela den undersökta perioden, men under 1900-talet börjar man allt oftare se på skönlitteraturen som något som inte får styras av språkriktighetsargument. Under 1920- och 1930-talen kan man spåra åsikter om att språket förr var sämre, men att det samtida skönlitterära språket inte längre gav upphov till stora problem. Detta har troligen ett samband med att...
... kirkkomatkalle, Ikaalisten murretta (22.2.2008), murrenäyte tekstinä ja äänitteinä (real audio tiedostoina) Kuhmoisista // Haastattelija: Pekka Lehtimäki ; litterointi ja ääninäytteet: Eeva Yli-Luukko ; kartat: Anneli Hänninen ; toimitus: Raija Miikkulainen. Kuhmoisten murrenäyte: Kärme (9.7.2008), murrenäyte tekstinä ja äänitteinä (real audio -tiedostoina) Kuhmoisista //...
... (Kotimaisten kielten keskus) Eesti murrete sõnaraamat (Eesti Keele Instituut) Meänkielen sanakirja (Birger Winsa) Jysk ordbok (Peter Skautrup Centret, Aarhusin yliopisto)
... yhteyksistä jäi vanhoja karjalaispiirteitä itäisiin hämäläismurteisiin, niin myös Päijät-Hämeen murteeseen. Birger Jaarlin ristiretki liitti Hämeen Ruotsiin vuonna 1249 ja katkaisi hämäläisten yhteydet karjalaisiin. Mikkelin tienoille varhemmin rautakaudella syntynyt hämäläisasutus sai 1100-luvulla vahvan karjaislisän, ja kun siihen vielä sulautui alueen alkuperäistä pyyntiväestöä,...
Kielikello (8)
... käytti samaa nimeä vuonna 1295 kirjeessään Lyypekille ja muille Itämeren kauppakaupungeille. Kaarle Suuren kronikoitsija Einhard mainitsee tanskalaisten käyttämän nimen Ostarsalt jo vuonna 808. Muinaisislannissa meren nimi oli...
Ihmiset ovat muuttaneet Suomen ja Ruotsin välillä jo esihistoriallisena aikana. Suomesta Ruotsiin muutti keskiajalla pääasiassa länsisuomalaisia Itä-Ruotsin kaupunkeihin ja Mälarenin tienoille. Nämä muuttajat sulautuivat ruotsalaiseen...
... tutunoloisia kannanonttoja. Olen nimittäin viime aikoina tutkinut vuosina 1856–1881 (Antero Vareliuksesta Birger Saloseen) julkaistujen luonnonkirjojen sanastoa ja siitä käytyä keskustelua tuon ajan lehdistössä. Ensimmäisissä suomenkielisissä...
... henkilönnimen tai kutsumanimen sisältäviä tiennimiä ei kuitenkaan voi pitää muistoniminä. Esimerkiksi Holsteininkuja rinnastuu parhaiten tilannimen sisältäviin tiennimiin, koska tien varrella asuu paljon Holstein-sukunimisiä ihmisiä: tiennimi...
... puhujia on noin 20 000–35 000 ja suunnilleen 15 000–25 000 asuu alueen ulkopuolella. Termi meänkieli viittaa siis Pohjois-Ruotsin suomalaismurteisiin, joita oikeastaan on kaksi ryhmää, Tornionjokivarren murre ja Jällivaaran murre, ja jotka...
... jo Virittäjässä 1988 (”Dalai-lama, Tuomas-piispa ja Birger-jaarli”). Jo tuossa kirjoituksessani olin maininnut, ettei ”dalai” oikeastaan ole erisnimi vaan yleisnimi, joka tiibetissä merkitsee ’(tiedon) valtamerta’. Dalai-lama ei siis...
... tässä vaiheessa suotavammalta kuin pitkävokaalinen ääntämys. Ääntämys: yksityisten ja laitostenkin asia Edellä olen jo liukunut puhumaan horjuvien tapausten ääntämyksestä enkä pelkästään kirjoitustavasta. Juuri ääntöasusta pääsin...
... siksi kirjoitettu isolla alkukirjaimella, vaikka arvonimet muuten kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja nykykielessä yleisimmin ennen nimeä, esim. kuningatar Elisabet, kuningas Kaarle XVI Kustaa. On muistettava, että jaarli kirjoitetaan...