Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Murre-esimerkkejä

Suomen murteiden sanakirja kuvaa kieltä, jota puhuttiin maaseudulla 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Tuota puhetta, sen erikoisuuksia ja vivahteita valaisemassa on kirjan runsas, aidosta puheesta peräisin oleva lause-esimerkistö.

Lause-esimerkkien tarkoitus on kielellinen: ne osoittavat, miten jokin sana puheessa käyttäytyy, mitä merkitysvivahteita se saa, miten se taipuu, millaisten sanojen seurassa se esiintyy ja millaisia liittoja se niiden kanssa muodostaa. Esimerkit paljastavat muutakin. Niistä voi lukea, miten entisajan ihmiset ovat eläneet, mitä he ovat ajatelleet ja tunteneet, miten he ovat suhtautuneet ympärillään olevaan maailmaan. Tässä esiteltävät esimerkit on koottu eri puolilta sanakirjaa.

  • Arvi o semmone et ku se o juavuksis ni se kirskutta hamppajas ja syä posliini ja kaikki. Mynämäki     
  • Ei se oo tuota ennen teheny, sanoo koijari markinoolla, ku hevoonen kuoli. Peräseinäjoki     
  • Menkees taas äite kempoota [= kyykkyhyppelyä, ripaskaa] pyysivät lapset. Hämeenkyrö
  • Ämmäkkim meni [saunaan synnyttämään], kinnisteli ja punnisteli kaikem päivää saunassa, mutta minä menin saunaan ehtoolla ja sam [= sanoin] poika poika tup piippu saamaaj ja poika tuli että pulpahti. Orivesi      
  • Ei meillä sentän sem perkeleemmin kirotak kum muissakan ihmisissä. Urjala 
  • Mujjat ne ennen kuokki parahast päästä, se ei vaatinnum mitäh tietoo ja taitoo se kuokkimii, ja sit vast [= sen takia] se lyhyjärkisemmille annettih. Iitti 
  • Sen suurempaa ristii ei ihmisel huoli ko märät puut, ves etähäl, kiukkukkaine ukko [= aviomies] ja pien laps. Uusikirkko Vl.      
  • Kahestik kerkis [tyttö] elämän aikana iltamissa käyvväk, eihän se our reuhka sillon. Kiihtelysvaara      
  • Se luul [sutta] kennekä [= jonkun] koeraks ja aotto venneese korvista. Juva 
  • Kyllä se [eräs mies] enne aikaa ol er kormu [= ahmatti, rohmu] syömää kun se söi hapanpuuron, ja jouluoattoiltana keittoa outtaissa suure leivä ja isot pässin takanivuset. Karstula
  • Minähän sen tiijjän että se [avioton lapsi] on kakerpäkkeri [nimeltään] kum minoon kolomen niitä tehenyj ja kasvattanu. Utajärvi      
  • Ukko vaimovainajastaan: Tulliit tuo paska naijuksi van kuoliit tuo! Kajaani
  • Ihan kehtolapsesta mi olen ruenu niinku renkinä olemhan. Vesisaari 
  • Lahkolaiset hyppäsivät seuroissaan niin että hik kiehu [= pursui] jokapaikaast, siskot [= uskonsisaret] voa antoit kuivii paitoi heil. Venjoki