Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Etymologisia sanakirjoja

Suomen sanojen alkuperä

Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja sisältää yli 9 000 sana-artikkelia. Artikkeleissa esitellään hakusanan keskeisiä johdoksia, sanojen erikoismerkityksiä sekä esiintymistä murteissa ja suomen kirjakielen eri kehitysvaiheissa. Lisäksi mainitaan lähi- ja etäsukukielten mahdolliset sanavastineet merkityksineen. Jos kyseessä on lainasana, ilmoitetaan lainanantajakieli ja sanan mahdolliset esiintymät nykykielissä. Tutkijalle on erittäin arvokas kunkin artikkelin lopussa oleva kirjallisuusviitteistö, joka antaa tiivistetyn katsauksen sanan tutkimushistoriaan ja ohjaa alkuperäislähteille.

Kolmiosaisen sanakirjan osat ilmestyivät 1992, 1995 ja 2000. Kokonaissivumäärä 1 459. Sanakirjan julkaisija on Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Teoksen päätoimittajina ovat olleet akateemikko Erkki Itkonen ja professori Ulla-Maija Kulonen. Toimitussihteereinä ovat olleet Ulla-Maija Kulonen ja dosentti Eino Koponen sekä toimitussihteerinä ja -päällikkönä Satu Tanner. Muita toimittajia ovat olleet professori Aulis J. Joki sekä tutkijat Kirsti Aapala, Sani Alatalo, Marita Cronstedt, Riho Grünthal, Maria Laurila, Reino Peltola, Meri Puromies, Klaas Ruppel ja Leena Sarvas.

Suomen kielen etymologinen sanakirja

7-niteinen Suomen kielen etymologinen sanakirja on 1950-luvulla aloitettu ja 1980-luvulla loppuun saatettu sanakirja suomen kielen sanojen etymologiasta. Teoksen pani alulle professori Y. H. Toivonen, ja sanakirjan toimittamista jatkoivat akateemikko Erkki Itkonen ja professori Auli J. Joki, myöhemmin myös maisteri Reino Peltola. Hakemisto-osan toimittivat Marita Cronstedt ja Satu Tanner.

Sanakirja perustuu aineistoon, jota ruvettiin keräämään vuodesta 1930 alkaen, jolloin hanketta varten perustettiin tutkimuslaitos Suomen suku. Tutkimuslaitos liitettiin vuonna 1976 perustettuun Kotimaisten kielten tutkimuslaitokseen. Aineistoa eli Etymologista arkistoa käytettiin ja kartutettiin Suomen kielen etymologisen sanakirjan toimittamisen edetessä. Arkistoa kartutettiin myös tämän sanakirjan valmistuttua, kun alettiin laatia päivitettyä ja helppolukuisempaa etymologista sanakirjaa Suomen sanojen alkuperä.

Álgu-tietokanta

Álgu-tietokanta on saamelaiskielten etymologinen tietokanta. Tietokannassa on yhteensä noin 120 000 sanaa. Tietokantaa alettiin kartuttaa Kotimaisten kielten keskuksessa vuonna 2002. Nykyään tietokanta on saamelaiskielten ja erityisesti pohjoissaamen osalta varsin kattava. Uutena haasteena onkin kartuttaa tietokantaa suomen sanojen osalta, jotta sitä voi käyttää myös suomen kielen etymologisena tietokantana.

Tietokannan rungon muodostavat Nielsenin pohjoissaamen sanakirjan noin 25 000 hakusanaa. Kaikille sanoille on syötetty Nielsenin sanakirjan tietoihin perustuvat englanninkieliset merkitykset sekä Pekka Sammallahden Saamelais-suomalaiseen sanakirjaan perustuvat suomenkieliset ja Sammallahden ja Nickelin Saamisch-deutsches Wörterbuchiin perustuvat saksankieliset merkitykset.

Hankkeessa ovat työskennelleet mm. seuraavat henkilöt: Kirsti Aapala, Ante Aikio, Sari Antikainen, Jarmo Elomaa, Eino Koponen, Auli Oksanen, Ilona Rauhala, Klaas Ruppel, Merja Salo ja Ville Tikkaoja.

Álgu, saamelaiskielten etymologinen tietokanta

Suomalainen paikannimikirja

Suomalainen paikannimikirja on vuonna 2007 julkaistu lukuteos Suomen paikannimistä. Teos sisältää mm. kaikkien nykyisten ja entisten kuntien, merkittävien taajamien ja asutuskeskusten, korkeimpien tunturien sekä suurimpien järvien ja saarten nimet, yli 4 700 hakusanaa ja lähes 10 000 nimeä.

Teos on asiantuntijoiden kirjoittama: kirjoittajina on 30 asiantuntijaa, joista useat ovat tehneet laajaa ja merkittävää tutkimustyötä paikannimien tutkimuksessa vuosikymmenten ajalta. Paikannimikirja sisältää runsaasti vanhoja ja nykyisiä karttoja sekä muita kuvia, jotka valaisevat paikannimien taustoja.