Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Mitä on sanastus?


sanastaa kerätä, merkitä muistiin sanoja (käyttöyhteystietoineen)

Kielitoimiston sanakirja



Uusia sanoja sanastamalla kartutetaan ja pidetään ajan tasalla Kotuksen nykysuomen sähköistä sanatietokantaa, joka on osa Nykysuomen arkistoa. Tietokantaa käytetään erityisesti sanakirjatyön, mutta myös kielenhuollon ja kielentutkimuksen tarpeisiin.

Kotuksessa sanastetaan etupäässä sanoma‑ ja aikakauslehtiä. Lisäksi sanatietoja kerätään kirjallisuudesta, internetistä, radiosta ja tv:stä sekä erilaisista vuorovaikutustilanteista – siis mistä tahansa kirjallisesta tai suullisesta lähteestä. Uusien sanojen lisäksi tietokantaan kirjataan vanhojen sanojen uudenlaista käyttöä. Sanatietokannan tietueet ovat sähköisiä sanalippuja.

Sanaliput

Sanalippu on muistiinpano sanasta. Lippuun merkitään hakusana – se sana, jota muistiinpano koskee ja jonka mukaan lippu aakkostetaan –, lähdetieto ja katkelma kontekstia, josta käy ilmi, miten hakusanaa käytetään. Joskus lippua täydennetään esimerkiksi käyttöalaa koskevilla lisätiedoilla.

Ensimmäiset sanaliput kirjoitettiin käsin tai kirjoituskoneella. 1980-luvulla osa lipuista tehtiin jo tietokoneella, mutta liput tulostettiin ja upotettiin osaksi paperimuodossa olevaa lipustoa. Näin tehtiin 2000-luvulle asti, kunnes 2007 lippujen tulostamisesta luovuttiin. Nykypäivän sanaliput ovat siis sähköisiä tietueita.

Nykysuomen sanakirjaa, Suomen kielen perussanakirjaa ja Kielitoimiston sanakirjaa varten tehdyt paperiset ja sähköiset sanaliput yhdessä muodostavat Nykysuomen arkiston. Nykyisin se sisältää yli 5 miljoonaa sanalippua. Arkisto karttuu jatkuvasti.