Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Sanakirja kielioppaana


Monissa tilanteissa Kielitoimiston sanakirjaa on mahdollista käyttää oikeinkirjoitusoppaana. Sen avulla ratkeavat nopeasti muun muassa monet oikeinkirjoitusta, taivuttamista ja tyyliarvoa koskevat pulmat.

Palaa otsikoihin

Vierassanat

Vierassanoihin liittyy monenlaisia sudenkuoppia: suomalaisille vieraita kirjaimia, tarkkeita (crème brûlée), taivutukseen (bavarois : bavarois’n) sekä vokaalien ja konsonanttien pituuteen (hygienia, hygieeninen; hierarkia, hierarkkisesti) liittyviä ongelmia jne. Tällaiset pulmat on useimmiten helppo ratkaista sanakirjan avulla.

Palaa otsikoihin

Yhdyssanat

Yhdyssanat saattavat tuottaa oikeinkirjoitusongelmia, vaikka niitä koskevat perussäännöt tuntisikin. Kun on aikansa turhaan makustellut pää- ja sivupainoja, sovitellut tarkentavaa määritettä yhdysosien väliin ja kokeillut muitakin peukalosääntöjä, kannattaa kääntyä Kielitoimiston sanakirjan puoleen. Sen avulla selviää helposti, että esimerkiksi totta kai kirjoitetaan erikseen (totta-artikkeli, merkitysryhmä 2) ja jompikumpi (omana hakusananaan) yhteen.

Päin-artikkeli esittelee runsain esimerkein, milloin sana kirjoitetaan vain erikseen (ajaa päin punaista, jokin menee päin mäntyä) ja milloin kirjoittaminen yhteen toisen sanan kanssa on mahdollista (alaspäin t. alas päin, jälkeenpäin t. jälkeen päin, kotiinpäin t. kotiin päin).

Palaa otsikoihin

Taivuttaminen

Sanakirjasta on helppo tarkistaa sanojen taivutus. Kun kielikorva ei sano, kuuluuko taivuttaa lientä vai liemeä (lientä on oikein) tai viiveen vai viipeen (molemmat käyvät), kannattaa asia katsoa sanakirjasta.

viive48*(E) (taivutus: viipeen t. viiveen, viivettä, viipeet t. viiveet jne.) jnk tapahtuman ja siihen yhteydessä olevan toisen tapahtuman aikaväli, viipymä; aika jonka verran jk viivästyy, viivästys, viivästymä.


  

  yks. nom.  
viive
  

  yks. gen.  
viipeen
  

  yks. part.  
viivettä
  

  yks. ill.  
viipeeseen
  

  mon. nom.  
viipeet
  

  mon. gen.  
viipeiden, viipeitten
  

  mon. part.  
viipeitä
  

  mon. ill.  
viipeisiin, viipeihin
 
  

  yks. nom.  
viive
  

  yks. gen.  
viiveen
  

  yks. part.  
viivettä
  

  yks. ill.  
viiveeseen
  

  mon. nom.  
viiveet
  

  mon. gen.  
viiveiden, viiveitten
  

  mon. part.  
viiveitä
  

  mon. ill.  
viiveisiin, viiveihin
  


Taivutustiedon löytää viive-artikkelissa kolmesta paikasta. Helpointa on tarkistaa taivutus  sana-artikkelin lopussa sijaitsevasta muotosarjasta; viive-artikkelissahan sarjoja on kaksi, koska sanaa on mahdollista taivuttaa kahdella tavalla.

Heti hakusanan perässä on taivutusindeksi 48, joka kertoo sanan taipuvan samalla tavalla kuin esimerkiksi hame, jota on käytetty mallisanana sanakirjan taivutustaulukossa. Indeksin perässä on astevaihteluun viittaava tähtimerkki ja kirjainkoodi E, josta selviää astevaihtelun tyyppi (v : p kuten sanassa taive : taipeen). Koodi on suluissa, koska sanaa voi taivuttaa myös ilman astevaihtelua (kuten haave : haaveen). Sanan taivuttaminen on tavallista hankalampaa, joten taivutusindeksin ja astevaihtelukoodin perään sama tieto on kirjoitettu auki. 

Taivutus tuottaa päänvaivaa myös joidenkin adjektiivialkuisten yhdyssanojen tapauksessa: pitäisikö myös sanan alkuosaa taivuttaa? Asiaan voi etsiä tukea taivutusmuotosarjasta. Vaivatta voi todeta, että mustaleski-sanassa tapana on taivuttaa myös alkuosaa (mustanlesken) mutta mustajuuressa taipuu yleensä vain perusosa (mustajuuren). Mustaherukassa puolestaan musta voi yhtä hyvin taipua tai olla taipumatta (mustanherukan t. mustaherukan).

Palaa otsikoihin

Adjektiivien vertailumuodot

Sana-artikkeleiden lopussa olevan taivutusmuotosarjan yhteydessä esitetään adjektiiveista myös vertailumuodot eli komparatiivi- ja superlatiivimuodot, esimerkiksi arka : arempi : arin. Vertailumuodoista voi kätevästi tarkistaa, onko sanan matala komparatiivi matalampi vai matalempi (matalampi on oikein) tai onko sanan kiva superlatiivi kivin vai kivoin (molemmat käyvät).

Palaa otsikoihin

Iso vai pieni alkukirjain?

Kielitoimiston sanakirjasta on hyötyä monissa alkukirjankysymyksissä. Vaikkapa sana-artikkeleiden joulu ja pääsiäinen perusteella voi päätellä, että juhlapäivät tavataan kirjoittaa pienellä alkukirjaimella.

Aurinkoa käsitellään useimmiten yleisnimenä, joten alkukirjain on pieni.  Sanakirja kuitenkin kertoo, että tähtitieteessä sanalla viitataan Aurinko-nimiseen tähteen, jolloin isolle alkukirjaimelle on käyttöä.

Palaa otsikoihin

Kielenhuollon suositukset

Kielitoimiston sanakirjaa tehdään – kuten sen edeltäjiä Nykysuomen sanakirjaa ja Suomen kielen perussanakirjaa tehtiin – jatkuvassa yhteistyössä virallisen kielenhuollon kanssa. Niinpä uusimmat suositukset otetaan aina huomioon, kun sanakirjaa päivitetään.

Esimerkiksi suomen kielen lautakunnan 2014 tekemä päätös alkaa tekemään -rakenteen hyväksymisestä yleiskieleen näkyy vaihtoehtoisuuden osoittamisena alkaa-artikkelin esimerkistössä:

Alkaa tehdä tai  tekemään, juosta tai juoksemaan.

Muutenkin kielenkäytön suositukset on sanakirjassa solutettu enimmäkseen esimerkkeihin:

Alentaa [paremmin: pienentää, vähentää] jnk lukumäärää, pitoisuutta.

Myrkyllisyytensä ansiosta [paremmin: vuoksi, takia, tähden] ravinnoksi kelpaamaton.

Näissä esimerkeissä hakusanaa (alentaa, ansiosta) on käytetty suositusten vastaisella tavalla. Joskus hakusana ei ole muodoltaan suositeltava. Tällainen tieto on yleensä merkitty heti hakusanan perään:

vaarinottaa paremmin: ottaa vaari(n)

naivi pitää olla: naiivi.

Palaa otsikoihin