Kotimaisten kielten keskuksen palveluja: kieli- ja nimineuvonta, koulutus, kirjasto- ja arkistopalvelut, verkkokauppa jne.

Kirjaston kokoelmat ja tietokannat

Kotuksen kirjastoon yhdistettiin helmikuussa 2016 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO), Opetushallituksen ja Suomen Akatemian kirjastojen kokoelmat.  Kirjasto keskittyy palvelemaan Kotuksen hankkeita ja työntekijöitä sekä edellä mainittujen virastojen henkilökuntaa. Muut asiakkaat voivat aukioloaikojen puitteissa käydä lukemassa kirjaston julkaisuja lukusalissa. Kotuksen kirjaston palvelukokoelma on Kaisa-kirjastossa. Kirjastosta ei anneta koti- eikä kaukolainoja.

Yleiskokoelman keskeisiä aloja ovat suomen kielen ja muiden uralilaisten kielten tutkimus, kansatiede ja kansanrunoudentutkimus. Kokoelmissa on myös tutkimuksia uralilaisten kansojen historiasta, arkeologiasta ja kirjallisuudesta. Tärkeä aihealue on myös pohjoismaisten ja balttilaisten kielten ja kansojen tutkimus. Muut lähialat, kuten indoeurooppalaisten, altailaisten ja slaavilaisten kielten ja kulttuurien tutkimus, ovat myös hyvin edusteilla. Kirjastossa on laaja kokoelma nimistökirjallisuutta sekä runsaasti  Suomen paikallishistorioita.

Yleisen ja soveltavan kielitieteen alalta hankitaan Kotimaisten kielten keskuksen hankkeiden tarpeisiin muun muassa leksikografiaan, tietokonelingvistiikkaan ja tekstintutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjastoon kuuluu myös vanhan kirjallisuuden kokoelma, joka sisältää muun muassa Fennica- ja Lapponica-aineistoa.

Hakaniemenranta 6:n virastojen kokoelmat ovat hyvä lisä kirjastoon.

Kirjastotietokannat Helka ja Melinda

Kirjastoon saapuva aineisto luetteloidaan ja kuvaillaan asiasanoilla Helka-tietokantaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen ja sen lähipiirissä toimivien kirjastojen yhteinen kokoelmatietokanta. Viitetiedot ovat haettavissa myös Suomen yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Melindasta ja Finnasta. 

Aineiston tallennus aloitettiin Kotuksessa 1993. Kaikki aineisto on haettavissa suomenkielisten asiasanojen avulla (Kielitieteen asiasanasto, Yleinen suomalainen asiasanasto). Vanhempaa aineistoa haettaessa on hyvä käyttää yleistä sanahakua.

Kirjastomme asiakaspäätteessä on aina avoinna istunto Helkaan. Voit myös käyttää Helkaa oman koneesi www-selaimella. Tunnuksemme kirjastotietokannoissa on Su.

Artikkelitietokannat Arto ja Kati

Uralistiikan bibliografiset viitteet sekä Kotimaisten kielten keskuksen henkilökunnan julkaisujen bibliografiset viitteet tallennetaan Arto-tietokantaan tunnuksella Urbis; sisällönkuvailussa käytetään suomen- ja englanninkielisiä asiasanoja.

ARTO sisältää tiedot pääasiassa kotimaisissa aikakauslehdissä, sarjoissa ja kokoomateoksissa julkaistuista eri alojen artikkeleista n. 1980-luvulta lähtien, mutta esim. uralistiikan artikkelit ovat ARTOssa koko bibliografian kattamalta ajalta (1917–).

Varhemmin ilmestyneiden uralistiikan monografioiden ja artikkelien tiedot on tallennettu ja niistä on tehty sisällönkuvailut myös Kati-tietokantaan, joka on käytettävissä edelleen KATI-CD-ROM:ina. Siinä uralistiikan julkaisut on koottu Uralica-alatietokannaksi, jonka aineistosta vuosilta 1917–1987 on julkaistu painettu bibliografia (Bibliographia studiorum Uralicorum). Sama aineisto on haettavissa myös uralistiikan CD-ROMista.