Suomen kielen lautakunnan suosituksia, nimistönsuunnittelun ohjeita ja virkakieliohjeita, tietoa Kielitoimiston kieli- ja nimiohjeista, testejä.

Virolaiset nimet suomen kielessä

Suomen kielen lautakunnan suositus 2004

Suomen kielen lautakunta on kevään 2004 kokouksissaan käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja päättänyt suosittaa yleisohjeita, jotka ovat sopusoinnussa YK:n paikannimiasiantuntijakokousten suositusten kanssa. Niiden mukaan vieraiden maiden nimistö säilytetään mahdollisimman pitkälle alkukielisenä, eikä siis suomeen mukauttamista tavoitella.

Lautakunnan suositukset voi tiivistää seitsemään pääkohtaan:

1. Pääperiaate on, että virolaisia nimiä taivutetaan suomenkielisessä tekstissä kuten muitakin ns. sitaattilainoja eli vieraskielisiä nimiä, joita ei ole mukautettu suomeen.

2. Vanhat sovinnaisnimet eli suomeen vanhastaan mukautuneet nimet säilytetään (niitä ei ole paljon), esim. Tallinna, Tartto, Hiidenmaa, Saarenmaa.

3. Kokonaan suomen kielen sanojen mukaisia nimiä taivutetaan kuten suomen sanoja: esim. sukunimet Meri, Kivi, Järvi, Saari, Kuningas.

4. Henkilönnimet ja paikannimet taipuvat samojen periaatteiden mukaan; myöskään luontonimiä ja asutusnimiä ei erotella erilaisella taivutuksella.

5. Nimiä, joiden jälkiosana on astevaihtelun sisältävä muoto, käytetään sitaattilainoina, eikä niitä sopeuteta vastaaviin suomen sanoihin, esim. Kloogaranna : Kloogarannaan, siis ei vaihtelua kuten vastaavassa suomen sanassa olisi -rannan : -rantaan; Laht : Lahtin, kun vastaavaan suomen sanaan kuuluu vaihtelu lahti : lahden.

6. Viron nimien taivutuspäätteen vokaali määräytyy suomalaisen vokaaliharmonian mukaan kuten muissakin vierasnimissä, esim. Ränk : Ränkiä, Rüütel : RüüteliäKask : Kaskia, Metsanurk : Metsanurkia.

7. Kuitenkin viroa osaavien on edelleen mahdollista taivuttaa viron nimiä sitaattiperiaatteesta poikkeavalla, suomen mukaisella tavalla.

Käytännön ohjeita.