Suomen kielen lautakunnan suosituksia, nimistönsuunnittelun ohjeita ja virkakieliohjeita, tietoa Kielitoimiston kieli- ja nimiohjeista, testejä.

Kysymys 21. Käytetäänkö tekstissä enimmäkseen konkreettisia ja tuttuja sanoja?

Seuraavat apukysymykset ja ohjeet auttavat sinua vastaamaan kysymykseen.


Virkakielessä esiintyy paljon abstrakteja ilmauksia. Osaksi syy on se, että käytetään lainsäädännön termejä. Osaksi on kyse hallinnon näkökulmasta: usein maailmaa katsotaan ilmiöinä ja niiden luokkina.

  • Tavallisen lukijan saattaa olla vaikeaa yhdistää abstraktia ilmaisua käytännön elämään. Kun viestitään kansalaisille ja asiakkaille, kannattaa ilmaista asiat niin konkreettisesti kuin kulloinkin voi.
  • Esimerkiksi ohjetekstien konkreettisesta ilmaisusta hyötyvät myös muut viranomaiset. Abstraktit ilmaukset vetävät ympärilleen usein myös mutkikkaita rakenteita (ks. kysymyksiä 16 ja 18).

  Esimerkki


EI NÄIN: Kaava voidaan hyväksyä, jos rantarakentaminen sijoittuu tiiviimmin jo olemassa olevaan rakennuskantaan tukeutuvaksi.

PAREMMIN NÄIN: Kaava voidaan hyväksyä, jos uudet rakennukset sijoitetaan lähelle jo olemassa olevia.

  • Abstraktiutta teksteihin luovat esimerkiksi
  • turhat yhdyssanat, esim.  perehdyttämistoimintaperehdyttäminen, syrjäytymisriski → riski syrjäytyä, toimintayhtenäisyys → toiminnan yhtenäisyys
  • muotisanat, esim. lähtökohtaisesti, klusteri, proaktiivinen, mobiili, rajapinta,
  • asioiden suhteita osoittavat pitkät sanat: suhteen, nähden, osalta, kannalta
  • asiantuntijoiden luokittelukäsitteet: oppija, palvelualue

 

Esimerkki (Helsingin Sanomien kolumni 7.10.2014)

Putin ei lähtökohtaisesti valehtele.

Merkitys: ’ei yleensä’ vai ’ei aina’?

Huom. Useimmille sanoille on olemassa sopiva käyttöyhteys. Riippuu tekstin lukijoista, milloin sana on tekstissä paikallaan.