Suomen kielen lautakunnan suosituksia, nimistönsuunnittelun ohjeita ja virkakieliohjeita, tietoa Kielitoimiston kieli- ja nimiohjeista, testejä.

Kysymys 16. Ovatko virkkeet ja lauseet rakenteeltaan selkeitä?

Seuraavat apukysymykset ja ohjeet auttavat sinua vastaamaan kysymykseen.


Lukijan on helpointa ymmärtää virkkeitä ja lauseita, joiden rakenne on vaivatta hahmotettavissa. Kun virkkeen lauseiden ja lauseen osien rajat ovat selvät, voi ensi lukemalta havaita, mikä sana kuuluu mihinkin lauseeseen, lauseenvastikkeeseen ja määritteeseen.

Myös lauseiden ja lauseen osien suhde toisiinsa on helppo hahmottaa, kun esimerkiksi lauseita tai määritteitä ei ole sisäkkäin eikä useita peräkkäin tai rinnakkain.

  • Ovatko virkkeet rakenteeltaan selkeitä?
  • Onko virkkeen lauseitten suhde ilmaistu selvästi?
  • Sijaitsevatko sivulauseet päälauseen jäljessä tai ennen sitä mutta eivät sen keskellä?
  • Onko vältetty useita peräkkäisiä toisilleen alisteisia sivulauseita?

 

Esimerkki

Seuraavassa esimerkissä päälauseen sisällä on kaksi joka-lausetta, jotka sisältävät ehtoja.

EI NÄIN:

Aluksia, jotka eivät ole vuokraajan tai X:n sataman asiakkaita, joilla on vuokranantajan kanssa sopimus jäänmurtoavustuksesta, avustetaan kertasopimuksin lisämaksusta.

Ehdot on helpompi ymmärtää, jos ne ilmaistaan päälauseen jälkeen. Joka-lausetta selvemmin ehtosuhteen ilmaisee jos-konjunktio (ks. kohtaa Tekstin sisäiset kytkökset).

PAREMMIN NÄIN:

Aluksia avustetaan kertasopimuksin lisämaksusta, elleivät ne ole vuokraajan tai X:n sataman asiakkaita, joilla on vuokranantajan kanssa sopimus jäänmurtoavustuksesta.

Vielä selvempää on jakaa asia kahteen virkkeeseen, jolloin vältetään myös peräkkäiset toisilleen alisteiset sivulauseet.

PARHAITEN NÄIN:

Aluksia avustetaan kertasopimuksin lisämaksusta. Poikkeuksena ovat vuokraajan tai X:n sataman asiakkaat, joilla on vuokranantajan kanssa sopimus jäänmurtoavustuksesta.

  • Ovatko lauseet rakenteeltaan selkeitä?
  • Sijaitsevatko yhteen kuuluvat sanat lähellä toisiaan?
  • Yhdistyvätkö määritteet heti oikeaan pääsanaan?
  • Ovatko etumääritteet lyhyehköjä ja helposti hahmotettavissa?
  • Ovatko lauseenvastikkeet lyhyitä ja helposti hahmotettavissa?
  • Ilmaisevatko lauseenvastikkeet oikein sellaisia suhteista kuin on tarkoitettu?

 

Esimerkki

Seuraavassa esimerkissä lukijaa häiritsee, että peräkkäin on samanmuotoisia sanoja, jotka kuitenkin kuuluvat eri rakenteisiin (paperikartan elektronisen merikartan).

EI NÄIN:

Voidakseen korvata paperikartan elektronisen merikartan on täytettävä seuraavat vaatimukset: – –.

Rakenteiden raja saadaan selväksi muuttamalla sanajärjestystä tai korvaamalla lauseenvastike jotta-sivulauseella.

PAREMMIN NÄIN:

Voidakseen korvata paperikartan on elektronisen merikartan täytettävä seuraavat vaatimukset: – –.

TAI NÄIN:

Jotta elektroninen merikartta voisi korvata paperikartan, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset: – –.


Esimerkki

Seuraavassa esimerkissä on epäselvää, määrittääkö ajanmäärite muutama vuosi aiemmin pääverbiä aiheutti vai partisiippimuotoa tehdyn:

Vetyvuodon aiheutti muutama vuosi aiemmin tehdyssä muutostyössä hitsaussaumaan jäänyt virhe.

Tulkinta 1: Vetyvuodon aiheutti muutama vuosi aiemmin virhe, joka tehdyssä muutostyössä oli jäänyt hitsaussaumaan.

Tulkinta 2: Vetyvuodon aiheutti virhe, joka muutama vuosi aiemmin tehdyssä muutostyössä oli jäänyt hitsaussaumaan.

Esimerkiksi ollessa, tullessa -muotoisen lauseenvastikkeen pitäisi yleensä ilmaista ajallista suhdetta ja siis merkitä samaa kuin kun-sivulause. Tällaista lauseenvastiketta ei siis pidä käyttää, jos on tarkoitus ilmaista esimerkiksi rinnakkaisuutta tai syysuhdetta.

  • Onko vältetty pitkiä luetteloja?
  •  Jos niitä ei ole voitu välttää, onko niiden hahmottamista helpotettu kirjoittamalla ne allekkain luetelmiksi (ks. kysymystä 8)?