Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Viikon vinkit 2016

Kielikelloa vuodesta 1968

Sähköinen arkisto on kielen ystävän aarrearkku.

Kielikellon sähköisessä arkistossa on valtaosa lehdessä vuosikymmenten saatossa julkaistuista kirjoituksista. Kielikello on ilmestynyt vuodesta 1968 alkaen.

Ensimmäisessä numerossa (1/1968) pohdittiin muun muassa sitä, onko parempi käyttää omaa vai vieraperäistä sanaa.

Silti ei vieraita sanoja pidä omaksua kritiikittömästi. Jo terve demokraattisuus kehottaa kohtuuteen. Tavallisesti on helpompi ymmärtää outoakin käsitettä vastaamaan luotu omaperäinen sana kuin sen vierasperäinen esikuva. Kansakoululaisen on selvempää lähestyä tarkoitettuja käsitteitä sanojen kertolasku ja jakolasku kuin sanojen multiplikaatio ja divisio avulla. Älköön kuitenkaan tätä etua liioiteltako. On turha luulla, että käsitteet kiintiö, kansallisuus, kansatiede, osinko olisivat jokaiselle suomalaiselle edes sinnepäinkään selvät pelkän nimen perusteella. Sen sijaan suomalaisen on, kerran käsitteen opittuaan, helpompi muistaa nämä sanat kuin sanat kontingentti, nationaliteetti, etnografia, dividendi.

Kielikellon arkistosta voi hakea lehtiä numeroittain. Lisäksi tietoa voi etsiä muun muassa kirjoittajan, kirjoituksen nimen, aihepiirin ja hakusanan avulla. Hakijan käytössä on myös vapaa tekstihaku.

Kielikello 4/2008
Kielikello 4/2008.
Kielikellon sähköinen arkisto
Oma vai vierasperäinen sana? (Kielikello 1/1968)

Palaa otsikoihin