Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Viikon vinkit 2016

18.2.2016 11.33

Karkauspäivä, ”vanhaempiikaem” päivä?

Karkaamisella on murteissa monia merkityksiä.

Maanantai helmikuun 29. päivä 2016 on karkauspäivä. Karkausvuonna eli tavallisesti joka neljäs vuosi helmikuun loppuun lisätään ylimääräinen päivä.

”Sooli vanhaempiikaem päivä sittes se karkauhpäivä”, on sanottu Parkanossa. Näin taas Lammilla: ”Karkauspäivänä nuaret ruukas leikkiä ja valettii tinaa.

Lisää karkaus-sanoja

Suomen murteiden sanakirjassa esitellään monia muitakin karkaus-alkuisia sanoja. Niitä ovat esimerkiksi karkauskaukalo, karkauslikka, karkausrihma ja karkausvesi.

Substantiivia karkaus käytetään murteissa merkityksissä ’juoksu, juokseminen’ ja ’touhu, puuha, askare’ sekä ’karkaaminen’ (esim. vankilasta). Verbillä karata on useita merkityksiä: ’juosta, kipittää, kipaista, pyrähtää’; ’käväistä, pistäytyä, poiketa’; ’juosta kilpaa, hypätä hypinlautaa’; ’vuotaa, valua’ ja niin edelleen.

Sanakirja tuntee myös verbin karkautua. Sen merkityksiksi mainitaan ’kaikota, kadota, hävitä pois jostakin, harhaantua johonkin, karkota’. Sauvossa on sanottu, että ”sillo sure rupes kaikkoma, karkantuma” (sudet pelkäsivät laivojen ääntä ja katosivat).

Hypähdyspäivä?

Mutta mistä karkauspäivän nimi oikein tulee? Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -kirjan (1. painos 1950) mukaan nimitys on saatu vanhimmasta tunnetusta ajanlaskun apuneuvosta, sauvasta tai levystä, jossa oli reikä kutakin viikon tai kuukauden päivää varten.

Näin Vilkuna: ”Joka päivä reikään pistettyä tikkua siirrettiin vuorokauden vaihtuessa askel eteenpäin paitsi karkauspäivänä, jolloin se otettiin ylös, mutta painettiin jälleen samaan reikään takaisin; se siis vain hypähti paikallaan, ’karkasi’ ja putosi jaloilleen.”

Suomen murteiden sanakirja verkossa
Tietoa Suomen murteiden sanakirjasta
Asiasta almanakkaan -blogi (Helsingin yliopiston kalenteripalvelut Oy)

Karkaava teeri. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Latvateeri lähtee karkuun. Kuva: Vesa Heikkinen.










Palaa otsikoihin