Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Tarkista merkitys sanakirjasta

Helposti saattaa ajatella, että suomea äidinkielenään puhuva tuntee suomen sanojen merkitykset. Silloin tällöin tulee kuitenkin vastaan tapauksia, joissa merkitys ei vaikutakaan aivan itsestään selvältä. Mitä eroa on vaikkapa väärennyksellä ja väärennöksellä? Katso sanakirjasta! Tarkista samalla, mitä eroa on kohtuullisella ja kohtalaisella.

Monilla sanoilla on enemmän kuin yksi merkitys. Keksitkö useampia merkityksiä vaikkapa sanoille askelmerkki, itkettää ja jalkatyö? Käy sitten katsomassa, mitä Kielitoimiston sanakirjassa sanotaan näiden sanojen merkityksestä.

Joskus samannäköiset sanahahmot ovatkin eri sanoja eli homonyymeja, kuten puuta tarkoittava kuusi ja lukusana kuusi. Tiedät varmaan, että lakka voi tarkoittaa marjaa tai eräänlaista pintakäsittelyliuosta.  Kielitoimiston sanakirjassa on myös kaksi muuta lakka-sanaa.

Apua oikeinkirjoitukseen

Merkitysten lisäksi sanakirjasta voi tarkistaa sanojen kirjoitusasun. Varsinkin vierassanojen oikeinkirjoitus saattaa olla hankalaa. Sanakirjan avulla selviää käden käänteessä vaikkapa se, millaisia erikoismerkkejä tarvitaan crème brûléessä. Sieltä näkee myös sen, että hierarkiaan kuuluu yksi k mutta hierarkkiseen kaksi. Yhdyssanat ja sanaliitot saattavat nekin aiheuttaa päänvaivaa: totta kai vai tottakai, jompi kumpi vai jompikumpi, ani harva vai aniharva?

Joskus sanojen taivuttamistakin joutuu pohtimaan. Sanakirjasta näkee helposti vaikkapa sen, että viive voi yleiskielessä taipua asussa viipeen tai viiveen ja että olut-sanan monikon genetiivi on oluiden tai oluitten (eikä olueitten). Sanakirja esittää myös adjektiivien vertailumuodot: esimerkiksi sanan kamala komparatiivimuoto on yleiskielessä kamalampi (eikä kamalempi).

Muista myös esimerkit

Sanakirjan esimerkit eivät aina saa ansaitsemaansa huomiota. Nekin kannattaa kyllä lukea, sillä niihin on ujutettu paljon hyödyllistä tietoa siitä, miten sana toimii lauseessa. Esimerkeistä löytyy myös erityyppisiä fraaseja merkityksenselitteineen. Jos kirjoittaessaan viljelee fraaseja, on syytä valita oikea sanonta oikeaan paikkaan. On eri asia heittää kirveensä kaivoon kuin iskeä kirveensä kiveen.

Räppärille riimejä!

Sanakirjasta on siis paljon hyötyä – mutta myös hupia! Jos on kiinnostunut runoista tai vaikka räpistä, voi sanakirjaa käyttää riimiparien tai muuten loppuosaltaan samanmuotoisten sanojen etsimiseen. Sen avulla löytyvät paitsi perusmuodossa keskenään rimmaavat sanat myös sanat, jotka taipuvat samalla tavalla.

Esimerkiksi jos haluaa selvittää sanat, jotka päättyvät samalla tavalla kuin rakkaus, otetaan käyttöön jokerimerkki (*), joka vastaa mitä tahansa merkkijonoa. Yhdistämättömiin hakusanoihin kohdennettu haku *kkaus tuottaa 65 ehdokasta, kuten pakkaus, blokkaus, haukkaus, jankkaus, kokkaus, loikkaus ja viekkaus.

Hakutulosta selaamalla huomaa nopeasti, että suurin osa perusmuodoltaan kkaus-loppuisista sanoista taipuu eri tavalla kuin rakkaus. Jos haluaa löytää parin genetiivimuodolle rakkauden, on hakuun käytettävä ns. taivutusnumeroa, joka kertoo sanan taivutustyypin. Numero on heti hakusanan perässä, rakkaudella se on 40 (mutta esim. pakkauksella 39).

Taivutusnumero kirjoitetaan hakukenttään, ja haku kohdistetaan hakutapavalikosta kohtaan Etsi koko tekstistä (eli koko sanakirjasta). Tällaisella haulla pääsee käsiksi sellaisiin sanoihin kuin rikkaus, irstaus, hauskuus, jouheus, keljuus ja kirkkaus, jotka siis kaikki taipuvat kuten rakkaus.

Riina Klemettinen

Kielitoimiston sanakirjan toimittaja

Kielikuulumisten 6/2014 etusivulle