Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Mitä hehheh.com myy?

Nimen keksiminen ei ole aivan helppoa, sillä esimerkiksi yrityksen nimeksi ei hyväksytä mitä tahansa ja moni mieleen tuleva nimi onkin jo varattu.

Yritysten rekisteröinnistä vastaava Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on antanut ohjeita, minkälainen uuden yritysnimen tulee olla. Voit keksiä nimen omasta päästäsi tai käyttää esimerkiksi omaa etu- ja sukunimeäsi. Yrityksen nimen pitäisi olla yksilöivä. Ei siis riitä, että nimi sisältää verkkotunnuksen (esim. org tai com), yleisen lausahduksen (No huh huh!), kirjain- ja numerokoodin (Xy4Z6) tai yleisen sukunimen (Virtanen). Ks. lisätietoja: www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html

Oli nimivalintasi mikä tahansa, suositeltavaa on, että nimen kirjoitusasu noudattaa suomen kielen oikeinkirjoitusohjeita.

Yksityisen yrityksen tms. nimi voi kuitenkin olla mitä kieltä tahansa, ja jos ei välitä suosituksista, se voi olla vaikka sekakieltä. Sen sijaan julkishallinnon virastoja ja laitoksia sitovat hallintolain vaatimukset siitä, että viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Toteutuvatkohan nämä vaatimukset nimissä Trafi, Destia tai Carea? Näillä nimivalinnoilla on haettu kansainvälisyyttä, kiinnostavuutta ja trendikkyyttä, mutta ne eivät ole selkeitä ja viestiviä. Kun nimestä ei voi päätellä, mitä palveluja tai tuotteita tarjotaan, ollaan hukassa.

Osoitteessa http://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/suositukset/yritysnimien_kirjoitusasu on suomen kielen lautakunnan suositus yritysnimien kirjoitustavasta julkisessa viestinnässä. Logoissa sen sijaan nimi voidaan esittää monin visuaalisin keinoin. Nimiä on kuitenkin voitava käyttää ilman, että pitäisi tarkistaa erikseen jokaisen nimen kirjoitusasu ja jopa ääntämisasu – sellainen olisi mahdotonta. Parasta onkin, että jo yritystä perustettaessa luodaan sellainen nimi, jota voidaan käyttää samalla tavoin niin logoissa kuin kirjoitetussa tekstissäkin.

ELINA WIHURI

Kielikuulumisten 6/2010 etusivulle