Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Viittomakieli – silminnähtävä ja tuntuva kieli

Viittomakielet ovat luonnollisia kieliä, joissa on samankaltaisia rakenneosia kuin puhutuissa kielissä. Esimerkiksi sanaa vastaava perusyksikkö on viittoma, jolla on oma merkityksensä.

Viittomasta voidaan erottaa neljä perusosaa: käsimuoto, paikka, liike ja suunta. Viittomien ohella kasvojen ilmeillä ja kehon ja pään liikkeillä on tärkeitä tehtäviä viittomien ja lauseiden tuottamisessa. Lisäksi viittomakielessä käytetään sormiaakkosia, joiden avulla voi tavallaan kirjaimittain viittoa puhutun kielen sanoja esimerkiksi silloin, jos tarvittavaa viittomaa ei tunne tai sitä ei ole (kuten uusia nimiä viitottaessa).

Viittomakieltä ja viitottua puhetta voi myös viittoa kädestä käteen eli viittojan kädet koskettavat keskustelukumppanin käsiä. Tällaista taktiilista menetelmää käytetään, jos toinen ei näe viittomia (kuurosokeat).

Oikeus käyttää omaa kieltä kuuluu kaikille

Viittomakielisten kielelliset oikeudet eli oikeus käyttää kieltään ja saada tulkkausapua viranomaisten kanssa asioitaessa eivät ole itsestään selviä vielä nykyäänkään. Muun muassa tiedonsaanti, vapaus ilmaista itseään ja viittomakielen käyttö kuurojen opetuksessa ovat asioita, jotka ovat viittomakielisille kuuroille edelleen hankalia.

Esimerkiksi suuri osa viittomakieltä käyttävistä lapsista opiskelee kuulevien yleisopetuksessa tulkin tai avustajan kanssa, mikä ei edistä lasten oikeutta käyttää ja oppia omaa äidinkieltään. Tulkkausavun saaminen viranomaisten kanssa asioitaessa ei myöskään aina onnistu, ja tulkkauksen laadussa voi olla isojakin eroja.

Viittomakielenkäyttäjien kielellisten oikeuksien toteutumisen eteen tehdään kuitenkin koko ajan työtä: Mietintö viittomakielilaiksi annettiin oikeusministerille syyskuun 2014 lopulla. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus pyritään hyväksymään tämän hallituskauden aikana, ja tässäkin asiassa on edistytty. Kuurojen Liitto ry ja Kotus julkaisivat viittomakielten kielipoliittisen ohjelman vuonna 2010, ja oikeusministeriön työryhmän mietintö viittomakielisten kielellisistä oikeuksista julkaistiin vuonna 2011.

Myös kielenkäyttäjillä on vastuu omasta kielestään

Tärkeintä niin viittomakielisten kuin minkä tahansa muunkin pienen kieliyhteisön kielellisten oikeuksien toteutumisessa on se, että kielenkäyttäjät itse arvostavat kieltään ja vaativat kielellisten oikeuksiensa toteuttamista. Siksi onkin hyvä, että viittomakielisillä on ollut mahdollisuus osallistua esimerkiksi viittomakielilakiehdotuksen valmisteluun.

MARIANNE LAAKSONEN
kielipolitiikan koordinaattori, virkakielen huoltaja

Lue lisää:

Kuurojen Liitto iloitsee viittomakielilain etenemisestä. Uutinen Kuurojen Liitto ry:n verkkosivuilla 26.9.2014.

Malm, Arja ja Östman, Jan-Ola 2000: Johdanto: Viittomakieliset ja heidän kielensä. Teoksessa Arja Malm (toim.) Viittomakieliset Suomessa. Helsinki: Finn Lectura, s. 9–32.

Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma 2010. Kuurojen Liitto ry:n julkaisuja 60 ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 158.

Kielikuulumisten 5/2014 etusivulle