Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Senkin kusiainen! – Muurahainen vai vuoteenkastelija?

Suomen murteiden sanakirjassa ei tehdä eroa sen suhteen, onko sana  pelkästään murteellinen vai myös yleis- tai kirjakieleen kuuluva. Tällainen eronteko olisi osittain mahdoton, sillä yleiskielen sanasto perustuu suurimmaksi osaksi murteiden sanastoon. Koko sanaston esittäminen on aiheellista senkin takia, että murteissa ns. yleiskielisillä sanoilla on usein sellaisia merkityksiä tai käyttötapoja, jotka yleiskielestä puuttuvat. Esimerkiksi SMS:n sana kusiainen tarkoittaa Hartolassa paitsi muurahaista myös lasta, joka ei ole vielä oppinut kuivaksi.  Tosin joku voisi käyttää jälkimmäistä merkitystä myös yleiskielisessä puheessa sen murretaustaa ajattelematta!

Painetusta sanakirjasta verkkoon

Alun perin SMS suunniteltiin noin 20-osaiseksi painetuksi sanakirjaksi. Siitä ehti ilmestyä kahdeksan tuhatsivuista osaa (hakusanat aakkosväliltä a–kurvottaa vuosina 1985–2008). Vuonna 2010 päätettiin, että sanakirjaa julkaistaan vain sähköisessä muodossa, ja verkossa se alkoi ilmestyä 28.2.2012. Tällä hetkellä verkkoversiossa on aakkosväli kus–kyntsöttää. Painetut osat liitetään myöhemmin verkkosanakirjaan, ja samanaikaisesti tuotetaan myös uusia artikkeleita kyntsöttää-sanasta eteenpäin.

Sana-artikkelin keskeisiä osia ovat hakusana, sanaluokka, merkityksenselite, käyttöala, murreasu(t), levinneisyystiedot, sanakirjan sisäiset viittaukset ja esimerkistö. Verkkosanakirjassa näitä eri osia on helppo hakea, ja sanakirjan sisäiset viittaukset toimivat linkkeinä artikkelista toiseen. Sanakirjassa on alusta asti ollut mm. hakusanoihin, merkityksiin ja murreasuihin liittyviä levikinluonnehdintoja, ts. on kuvattu sanallisesti, missä päin Suomea nämä kielen ilmiöt ovat tuttuja. Verkkosanakirjaan on lisätty myös näitä levikkejä kuvaavat kartat, jotka ovat sanallista luonnehdintaa havainnollisempia.

Kurkistuksia sanakirjaan

Sana kylä on yleiskielestä tuttu – sehän tarkoittaa tietyllä tavalla määriteltyä taloryhmää. Lisäksi useat käyvät kylässä ollessaan vieraisilla. Mutta kuinkahan moni tietää, että sanalla on tarkoitettu myös yhtä taloa, torppaa tai muuta asumusta? Tämäkin merkitys on päässyt osaksi Suomen murteiden sanakirjaa, josta käy ilmi myös se, että merkitys on tunnettu yhtenäisellä alueella, johon kuuluu osa Hämettä, Savoa ja Keski-Suomea. Lisäksi sana tunnetaan Ruotsin Vermlannissa, jonne suomalaisia muutti 1500- ja 1600-luvulla.

Ja mitähän puuta Hämeen Sääksmäeltä kotoisin oleva tarkoittaa, kun hän puhuu kynneppuusta? Entä mitä muuta sana kylkiäinen tarkoittaa kuin kaupanpäällisenä tarjottua tavaraa? Jotain yhteistä murteellisella ja yleiskielisellä merkityksellä näyttää olevan! Käy kurkistamassa verkkosanakirjasta!

SMS:sta löytyy myös slangille ja murteille yhteisiä sanoja. Niitä tarkastellessa voi miettiä, ovatko sanat tai niiden merkitykset siirtyneet slangiin murteista vai ovatko ne kehittyneet slangissa ja murteissa erikseen. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi kusipää ja kusiluistimet sekä verbin kutea merkitys ’naida, rakastella’. Kummassakin kielimuodossa esiintyvä sana kuski lienee joka tapauksessa lainautunut molempiin ruotsista.

Lisää suomen murteiden sanoja löydät Suomen murteiden sanakirjasta: painetut osat a–kurvottaa tai http://kaino.kotus.fi/sms (aakkosväli kus–kyntsöttää).

Tervetuloa murteiden maailmaan!

TARJA KORHONEN
Suomen murteiden sanakirjan toimittaja

Kielikuulumisten 2/2012 etusivulle